Suorituskyvyn parantaminen määräseurannan systematisoinnilla infra-alalla
Könönen, Vesa (2019)
Diplomityö
Könönen, Vesa
2019
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901071516
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901071516
Tiivistelmä
Rakennusala on kärsinyt heikosta tuottavuudesta verrattuna muihin toimialoihin. Työn tarkoituksena on tutkia, kuinka infrarakentamisen yrityksen suorituskykyä voidaan parantaa projektien määrämittauksen saralla. Tutkimuksessa on kaksi tavoitetta: kuvata määräseurannan toteuttaminen infra-alalla sekä suorituskyvyn parantaminen määräseurannan systematisoinnilla. Tutkimuksessa esitetään määräseurannan eri vaiheet, minkä lisäksi osoitetaan, kuinka suorituskyky voi parantua määräseurannan systematisoinnilla. Lopuksi selvitetään määräseurannan systematisoinnin edellytykset.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Lähtökohtana työssä oli laajan ja monipuolisen aineiston kerääminen sekä tutkimuksen kohteen, määräseurannan, kuvaaminen perusteellisesti. Tutkimuksessa toteutettiin aiheesta kirjallisuuskatsaus, minkä lisäksi aineistoa kerättiin yhdestä alan suuresta yrityksestä. Aineisto pohjautui suurimmalta osin neljään teemahaastatteluun. Haastateltavat ovat työskennelleet projekteilla määräseurannan parissa useita vuosia. Lisäksi aineistoon kuului projektien määräseurannan dokumentaatiota sekä toiminnanohjausjärjestelmään tutustumista.
Tutkimuksessa havaittiin määräseurannan olevan monitahoinen prosessi, joka kytkeytyy useampaan projektin johtamisen aiheeseen. Määräseurantaprosessi koostuu tehtävien asetannasta, tiedon keruusta, yksityiskohtaisesta seurannasta, tiedon raportoinnista ja tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi työssä huomattiin määräseurannan systematisoinnin parantavan yrityksen sisäisten prosessien suorituskykyä tuloksellisuuden, tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden osa-alueilla. Systematisoinnin edellytykset kohdistuvat työmaalähtöisyyteen, käytettyihin informaatiojärjestelmiin ja ohjeistuksiin, joissa jokaisessa täytyy ottaa huomioon projektien erikoispiirteet. Construction industry has suffered on low productivity relative to other sectors. The purpose of the study is to inquire, how infrastructure construction company’s performance can be enhanced by means of progress measurement. The research has two aims: illustrating carrying out progress measurement in infrastructure sector and improving performance with systematizing progress measurement. In the study, progress measurement phases are presented, in addition, it is showed how performance can be enhanced with systematizing. Lastly, prerequisites for systematizing progress measurement is expressed.
The research was done in qualitative procedures, in which, case study was used as a research strategy. The premise for the paper was collecting a broad and diverse material from the subject, progress measurement, and presenting it thoroughly. Apart from conducting a literature review, data was collected from a big company of the industry. The data was based mostly on four semi-structured interviews, where interviewees have been working among progress measurement for several years. Moreover, the data included projects’ documentation on the said topic and exploring enterprise resource planning software’s functionality on the progress measurement.
The progress measurement process was found out to be a complex procedure, which is connected to several project management practices. The progress measurement process includes task placing, information collecting, detailed follow-up, information reporting along with exploiting the information. In addition, it was discovered that systematizing progress measurement improves company’s internal processes’ performance on sectors regarding profitability, efficiency, quality and productivity. Prerequisites are focused on construction site -orientation, applied information systems and instructions, where projects’ characteristics must be acknowledged in each.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Lähtökohtana työssä oli laajan ja monipuolisen aineiston kerääminen sekä tutkimuksen kohteen, määräseurannan, kuvaaminen perusteellisesti. Tutkimuksessa toteutettiin aiheesta kirjallisuuskatsaus, minkä lisäksi aineistoa kerättiin yhdestä alan suuresta yrityksestä. Aineisto pohjautui suurimmalta osin neljään teemahaastatteluun. Haastateltavat ovat työskennelleet projekteilla määräseurannan parissa useita vuosia. Lisäksi aineistoon kuului projektien määräseurannan dokumentaatiota sekä toiminnanohjausjärjestelmään tutustumista.
Tutkimuksessa havaittiin määräseurannan olevan monitahoinen prosessi, joka kytkeytyy useampaan projektin johtamisen aiheeseen. Määräseurantaprosessi koostuu tehtävien asetannasta, tiedon keruusta, yksityiskohtaisesta seurannasta, tiedon raportoinnista ja tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi työssä huomattiin määräseurannan systematisoinnin parantavan yrityksen sisäisten prosessien suorituskykyä tuloksellisuuden, tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden osa-alueilla. Systematisoinnin edellytykset kohdistuvat työmaalähtöisyyteen, käytettyihin informaatiojärjestelmiin ja ohjeistuksiin, joissa jokaisessa täytyy ottaa huomioon projektien erikoispiirteet.
The research was done in qualitative procedures, in which, case study was used as a research strategy. The premise for the paper was collecting a broad and diverse material from the subject, progress measurement, and presenting it thoroughly. Apart from conducting a literature review, data was collected from a big company of the industry. The data was based mostly on four semi-structured interviews, where interviewees have been working among progress measurement for several years. Moreover, the data included projects’ documentation on the said topic and exploring enterprise resource planning software’s functionality on the progress measurement.
The progress measurement process was found out to be a complex procedure, which is connected to several project management practices. The progress measurement process includes task placing, information collecting, detailed follow-up, information reporting along with exploiting the information. In addition, it was discovered that systematizing progress measurement improves company’s internal processes’ performance on sectors regarding profitability, efficiency, quality and productivity. Prerequisites are focused on construction site -orientation, applied information systems and instructions, where projects’ characteristics must be acknowledged in each.