Suorituskykymittariston suunnitteleminen toimitusketjun ohjaamisesta vastaavalle asiantuntijaorganisaatiolle
Äijälä, Eero (2019)
Diplomityö
2019
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901313772
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901313772
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suunnitellaan oikeanlainen suorituskykymittaristo toimitusketjun ohjaamisesta vastaavalle asiantuntijaorganisaatiolle ja näyttää, millaisia vaikutuksia oikein suunnitellulla suorituskykymittaristolla on suuren yrityksen pienelle organisaation osalle.
Tutkimus on teoriapohjainen tapaustutkimus, jossa tutkimusta tehdään pääsääntöisesti kvalitatiivisin keinoin. Teoriaosuudessa selvitettiin aikaisempaa tutkimustietoa hyödyntäen asiantuntijatyöhön vaikuttavat suorituskyvyn osa-alueet, suorituskyvyn mittaamiseen esitetyt viitekehykset sekä suorituskykymittariston suunnittelun ja käyttöönoton parhaat käytännöt. Tutkimuksen empiirisen osuuden tiedot kerättiin teemahaastatteluilla ja strukturoiduilla kyselyillä.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitettiin, miten sekä asiantuntijatyön suorituskyvyn osa-alueiden mittaustavat että suorituskykymittariston suunnittelun ja käyttöönoton prosessi, tulisi toteuttaa, jotta saataisiin myönteisiä vaikutuksia asiantuntijatyön suorituskykyyn.
Tutkimuksen empiirinen osuus osoittaa, että teorianmukainen suorituskykymittaristo auttaa kehittämään suorituskykyä. Asiantuntijatyön kannalta keskeistä on keskittyä henkilöstöpääoman mittaamiseen ja kehittämiseen. Nämä pitävät sisällään muun muassa henkilöstön tiedot ja taidot, motivaation, työtyytyväisyyden, henkilöstön kyvykkyyden ja luovuuden. Asiantuntijatyön suorituskykymittariston olennaisimmat ominaisuudet ovat sen strategianmukaisuus, kattavuus ja riittävä tarkkuus yksittäisten mittareiden osalta. The aim of this thesis was to show how to develop a viable performance measurement system for knowledge-intensive organizations, and to display the kinds of effects a viably designed performance measurement system may have on a single department of a large corporation.
This thesis presents a theory-based case study using mostly qualitative research methods. The literature review of this thesis examines the central properties of knowledge-intensive work and the most suitable frameworks for its measurement. This section also discusses the best practices for designing and implementing a performance measurement system. The data for the empirical section of this thesis was collected through focused interviews and structured questionnaires.
The empirical section of this thesis shows how the performance measurement of individual factors of knowledge-intensive work, as well as the design and implementation of a performance measurement system, should be done to positively influence knowledge-intensive performance.
This thesis shows how a performance measurement system (in line with the theory) helps in developing performance. With knowledge-intensive work, it is central to focus on measuring and improving human capital which includes the personnel’s skills, knowledge, motivation, job satisfaction and creativity among other properties. The most essential features of a performance measurement system for knowledge-intensive work are its strategy alignment, comprehensiveness, and a sufficient level of accuracy in measuring single factors.
Tutkimus on teoriapohjainen tapaustutkimus, jossa tutkimusta tehdään pääsääntöisesti kvalitatiivisin keinoin. Teoriaosuudessa selvitettiin aikaisempaa tutkimustietoa hyödyntäen asiantuntijatyöhön vaikuttavat suorituskyvyn osa-alueet, suorituskyvyn mittaamiseen esitetyt viitekehykset sekä suorituskykymittariston suunnittelun ja käyttöönoton parhaat käytännöt. Tutkimuksen empiirisen osuuden tiedot kerättiin teemahaastatteluilla ja strukturoiduilla kyselyillä.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitettiin, miten sekä asiantuntijatyön suorituskyvyn osa-alueiden mittaustavat että suorituskykymittariston suunnittelun ja käyttöönoton prosessi, tulisi toteuttaa, jotta saataisiin myönteisiä vaikutuksia asiantuntijatyön suorituskykyyn.
Tutkimuksen empiirinen osuus osoittaa, että teorianmukainen suorituskykymittaristo auttaa kehittämään suorituskykyä. Asiantuntijatyön kannalta keskeistä on keskittyä henkilöstöpääoman mittaamiseen ja kehittämiseen. Nämä pitävät sisällään muun muassa henkilöstön tiedot ja taidot, motivaation, työtyytyväisyyden, henkilöstön kyvykkyyden ja luovuuden. Asiantuntijatyön suorituskykymittariston olennaisimmat ominaisuudet ovat sen strategianmukaisuus, kattavuus ja riittävä tarkkuus yksittäisten mittareiden osalta.
This thesis presents a theory-based case study using mostly qualitative research methods. The literature review of this thesis examines the central properties of knowledge-intensive work and the most suitable frameworks for its measurement. This section also discusses the best practices for designing and implementing a performance measurement system. The data for the empirical section of this thesis was collected through focused interviews and structured questionnaires.
The empirical section of this thesis shows how the performance measurement of individual factors of knowledge-intensive work, as well as the design and implementation of a performance measurement system, should be done to positively influence knowledge-intensive performance.
This thesis shows how a performance measurement system (in line with the theory) helps in developing performance. With knowledge-intensive work, it is central to focus on measuring and improving human capital which includes the personnel’s skills, knowledge, motivation, job satisfaction and creativity among other properties. The most essential features of a performance measurement system for knowledge-intensive work are its strategy alignment, comprehensiveness, and a sufficient level of accuracy in measuring single factors.