Työoikeudellinen kilpailukieltosopimus : Perusteet työsuhteen päättymisen jälkeiselle kilpailukiellolle
Flink, Mona (2019)
Kandidaatintutkielma
Flink, Mona
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902226067
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902226067
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman tarkoituksena on perehtyä työoikeudelliseen kilpailukieltosopimukseen ja selvittää perusteita kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. Tutkielmassa keskitytään työsuhteeseen liittyvään kilpailukieltosopimukseen ja aiheesta on rajattu pois yrityskauppatilanteet sekä johtajasopimukset. Tutkielmassa perehdytään tarkemmin lainsäädännössä edellytetyn erityisen painavan syyn kriteereihin sekä työntekijälle asetettuun kilpailukieltovelvoitteeseen. Teoriaosuus pohjautuu työoikeudelliseen oikeuskirjallisuuteen ja lainsäädäntöön sekä sen esitöihin. Empiriaosuus on toteutettu oikeustapausanalyysina, jossa käsitellään kilpailukieltosopimuksia koskevaa oikeuskäytäntöä korkeimmasta oikeudesta ja hovioikeuksista.
Oikeustapausanalyysin perusteella on havaittavissa, että jokainen tilanne vaatii tapauskohtaista harkintaa sekä asianhaarojen punnintaa molempien osapuolten näkökulmasta. Kokonaisuudessaan oikeustilan tulkinnassa olisi selkeyttämisen varaa, vaikka tyhjentäviin tulkintoihin ei ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista pyrkiä. Oikeustapausanalyysin perusteella oli havaittavissa joitakin tilanteita, joiden perusteella kilpailukieltosopimuksen tekemistä voidaan puoltaa ja taas tilanteita, jolloin perusteet eivät riitä sopimuksen tekemiselle. Esimerkiksi myyntityöntekijöiden keskeinen rooli asiakassuhteissa sekä tilanteet, jolloin liikesalaisuuksien suojaamisintressi liittyi kolmannen osapuolen suojaamiseen puolsivat oikeustapausanalyysin perusteella kilpailukieltosopimusta. Tätä vastoin kilpailukieltosopimusta ei saa tehdä pelkästään kilpailunrajoitusintressistä, vaan sopimuksen tekemisen on liityttävä työsuhteeseen. The purpose of this Bachelor’s thesis is to focus on non-competition agreements in employment law and investigate the grounds for non-competition clauses in employment. The aim is to concentrate on non-competition agreements in employment relationships and exclude issues concerning acquisitions and directors’ employment contracts. The thesis investigates the content of particularly weighty reasons defined in Employment Contracts Act and the employee’s non-compete obligation. The theoretical part of the thesis is based on legal literature on employment law, legislation and its preliminary work. The empirical part is executed as a case analysis that handles the supreme court’s and courts of appeals case law concerning non-competition agreements.
Based on the case analysis it is observed that every case requires case-by-case consideration and balancing of interests of both parties. Overall the current legal position could be clearer even though it is not adequate or not possible to seek exhaustive interpretations. The case analysis indicated certain situations that supported the grounds for non-competition agreements but also circumstances that did not impose grounds for the agreement. For example, sales personnels central role in customer relationships, and also a need to protect third party’s interests as a business secret, supported the basis for non-competition agreements. Contrary to this, the sole purpose to restrict competition is not acceptable but there must be a reason related to employment relationship.
Oikeustapausanalyysin perusteella on havaittavissa, että jokainen tilanne vaatii tapauskohtaista harkintaa sekä asianhaarojen punnintaa molempien osapuolten näkökulmasta. Kokonaisuudessaan oikeustilan tulkinnassa olisi selkeyttämisen varaa, vaikka tyhjentäviin tulkintoihin ei ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista pyrkiä. Oikeustapausanalyysin perusteella oli havaittavissa joitakin tilanteita, joiden perusteella kilpailukieltosopimuksen tekemistä voidaan puoltaa ja taas tilanteita, jolloin perusteet eivät riitä sopimuksen tekemiselle. Esimerkiksi myyntityöntekijöiden keskeinen rooli asiakassuhteissa sekä tilanteet, jolloin liikesalaisuuksien suojaamisintressi liittyi kolmannen osapuolen suojaamiseen puolsivat oikeustapausanalyysin perusteella kilpailukieltosopimusta. Tätä vastoin kilpailukieltosopimusta ei saa tehdä pelkästään kilpailunrajoitusintressistä, vaan sopimuksen tekemisen on liityttävä työsuhteeseen.
Based on the case analysis it is observed that every case requires case-by-case consideration and balancing of interests of both parties. Overall the current legal position could be clearer even though it is not adequate or not possible to seek exhaustive interpretations. The case analysis indicated certain situations that supported the grounds for non-competition agreements but also circumstances that did not impose grounds for the agreement. For example, sales personnels central role in customer relationships, and also a need to protect third party’s interests as a business secret, supported the basis for non-competition agreements. Contrary to this, the sole purpose to restrict competition is not acceptable but there must be a reason related to employment relationship.