Jätehuollon ja yhdyskuntajätteiden hyötykäytön kehittämissuunnitelmat vähiten kehittyneissä maissa

Abstract

Tämän kandidaatintyön tavoite on analysoida olemassa olevien jätehuollon kehittämissuunnitelmien soveltuvuutta vähiten kehittyneisiin maihin. Aihetta käsitellään kirjallisuuskatsauksen avulla tutustumalla erilaisiin tapoihin toteuttaa jätehuolto, selvittämällä vähiten kehittyneiden maiden määritelmä ja perehtymällä esimerkkien avulla jätehuollon kehityssuunnitelmiin näissä maissa. Tutkimusmenetelmänä on tiedon etsiminen kirjallisuudesta ja kehittämissuunnitelmien nettisivuilta. Kehittyneiden maiden jätehuolto on organisoitua toimintaa ja sen tavoitteena on noudattaa jätehierarkiaa. 46% koko maapallon yhdyskuntajätteestä tulee korkean tulotason maista. Kehittyvissä maissa jätehuolto keskittyy ainoastaan jätteiden kuljetukseen kaatopaikoille usein käsittelemättöminä. Vähiten kehittyneissä maissa jätehuoltoa ei aina ole, varsinkaan haja-asutusalueilla. Maita voidaan jakaa taloudellisen, inhimillisen tai maantieteellisen kehityksen mukaan kehittyneisiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. YK:n mukaan 47 maata kaikista maailman maista on kehittyviä maita, joista 10 on vähiten kehittyneitä maita. Suurimpia haasteita vähiten kehittyneiden maiden jätehuollolle on nopea urbanisoituminen, asukasluvun kasvu ja tiedonpuute jätehuollosta. Länsimaiden jätteen kuljetus vähiten kehittyneisiin maihin kuormittaa niiden jätehuoltoa. Biojätteen talteenotto, rahallinen avustus ja lainsäädännön uusiminen ovat tehokkaimmat keinot vähentää yhdyskuntajätteiden syntymistä vähiten kehittyneissä maissa.