Suuret biomassakäyttöiset höyryvoimalaitokset
Hiltunen, Sami (2019)
Kandidaatintyö
2019
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019042613410
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019042613410
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on käydä läpi suurien biomassakäyttöisten höyryvoimalaitosten käytännön toteutustapoja, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi työssä esitetään suurien ja aktiivisessa käytössä olevien voimalaitosten suorituskyky- ja rakennetietoja sekä investointikustannuksia. Työtä varten toteutettu tutkimus on tehty perehtymällä kirjallisuuteen sekä verkkolähteisiin.
Työssä käy ilmi, että suurimmat voimalaitokset ovat sähköteholtaan hieman alle 300 MW. Tämän lisäksi huomataan, että kiertoleijukattila on yleisin suuren kokoluokan voimalaitoksissa, johtuen sen soveltuvuudesta biomassalle.
Biomassan voidaan olettaa yleistyvän höyryvoimalaitosten polttoaineena fossiilisten polttoaineiden käytön vähennyksistä johtuen. Suuremman kokoluokan biomassavoimalaitokset soveltuvat hyvin korvaamaan fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia. Biomassan jalostusmenetelmien kehittyessä ja sitä kautta energiatiheämmän biomassan avulla mahdollistetaan voimalaitosten kapasiteetin kasvu. Suuressa roolissa biomassan käytössä fossiilisten polttoaineiden korvaajana on myös valtioiden maksamat tuet uusiutuvalle energialle sekä fossiilisten polttoaineiden päästöoikeuksien hinnat. Päästöoikeuksien hintojen kasvu sekä biomassalle kohdistetut tuet tekisivät biomassasta kilpailukykyisemmän voimalaitosten polttoaineena ja sitä kautta lisäisivät sen käyttöä huomattavasti.
Työssä käy ilmi, että suurimmat voimalaitokset ovat sähköteholtaan hieman alle 300 MW. Tämän lisäksi huomataan, että kiertoleijukattila on yleisin suuren kokoluokan voimalaitoksissa, johtuen sen soveltuvuudesta biomassalle.
Biomassan voidaan olettaa yleistyvän höyryvoimalaitosten polttoaineena fossiilisten polttoaineiden käytön vähennyksistä johtuen. Suuremman kokoluokan biomassavoimalaitokset soveltuvat hyvin korvaamaan fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia. Biomassan jalostusmenetelmien kehittyessä ja sitä kautta energiatiheämmän biomassan avulla mahdollistetaan voimalaitosten kapasiteetin kasvu. Suuressa roolissa biomassan käytössä fossiilisten polttoaineiden korvaajana on myös valtioiden maksamat tuet uusiutuvalle energialle sekä fossiilisten polttoaineiden päästöoikeuksien hinnat. Päästöoikeuksien hintojen kasvu sekä biomassalle kohdistetut tuet tekisivät biomassasta kilpailukykyisemmän voimalaitosten polttoaineena ja sitä kautta lisäisivät sen käyttöä huomattavasti.