Integrated reporting : Current disclosure practices of intellectual, human, social and relationship and natural capitals

Abstract

The objective of this master’s thesis is to gain deeper understanding of Integrated Reporting which has received growing interest in recent years. The objective is to analyse, how Intellectual, Human, Social and Relationship and Natural Capitals are disclosed in integrated reports. The thesis aims to recognize trends and discover best practices, as well as mirror the results to the recommendations of the International Integrated Reporting Council (IIRC). The study is based on previous academic research on corporate reporting and benefits from Institutional Theory. The applied research method is content analysis, which allows the researcher to examine 21 integrated reports and code capital disclosures in an Excel spreadsheet using 36 coding items. Data is evaluated based on three attributes: evidence, time orientation and tone. The results indicate that there are differences between capitals in terms of whether they are reported in narrative discourse or benefit also from quantitative measures. There is also slight variation in the time orientation of reported capitals. The analysis shows that all four capitals are mostly reported in a positive tone, but if a company discloses negative information, it is in most cases supported by positive discourse. The integrated reports are evaluated also in terms of what roles the capitals play in the company’s value creation process. It is indicated that companies regard different issues as inputs and outputs of the value creation process, and that a certain issue may be considered as both.

Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on perehtyä integroituun raportointiin, joka on viime vuosina saanut osakseen kasvavaa kiinnostusta. Tavoitteena on selvittää, kuinka aineetonta, inhimillistä, sosiaalista sekä luonnonpääomaa käsitellään integroiduissa raporteissa. Tutkielma pyrkii tunnistamaan yleisiä raportointitapoja ja havaitsemaan parhaita käytäntöjä sekä peilaamaan niitä kansainvälisen viitekehyksen julkaisseen International Integrated Reporting Council:in suosituksiin. Tutkimus pohjautuu aiempaan yritysraportointia koskevaan kirjallisuuteen ja hyödyntää teoreettisena perustana institutionaalista teoriaa (Institutional Theory). Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällön analyysiä, jonka avulla tarkastellaan 21 integroitua raporttia. Raporteissa julkaistu pääomiin liittyvä tieto luokitellaan laskentataulukkoon käyttäen 36 koodausalkiota. Dataa koodataan kolmen ominaisuuden avulla: julkaisun tyyppi, aikajänne sekä sävy. Tulokset osoittavat, että pääomien välillä on eroja siinä, raportoidaanko niitä puhtaasti kerronnallisilla keinoilla, vai hyödynnetäänkö tekstin lisäksi myös numeerisia mittareita. Eroja pääomien välillä ilmenee myös koskien raportoinnin aikajännettä. Lisäksi jokaisen neljän pääoman osalta tietoa raportoidaan pääasiassa positiiviseen sävyyn, mutta mikäli raportti julkistaa negatiivista tietoa, sitä kompensoidaan myönteisellä kerronnalla. Raporteista tarkastellaan lisäksi sitä, kuinka yritys kuvaa pääomien roolia arvonluonnissa. Tutkielmassa havaitaan, että yritykset pitävät eri tekijöitä arvonluontiprosessinsa panoksina ja tuotoksina, ja että yksi tekijä voi toimia molempina.