Tilintarkastuslain uudistuksen vaikutukset mukautettuun tilintarkastuskertomukseen
Iranto, Anna (2019)
Pro gradu -tutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715984
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051715984
Tiivistelmä
Tilintarkastuslaki uudistui vuonna 2015 ja muutokset otettiin käyttöön alkuvuoteen 2017 mennessä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten mukautettu tilintarkastuskertomus muuttui uudistuksen myötä. Tutkimuksessa keskityttiin kolmeen eri osa-alueeseen: mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrien muutoksiin, ulkoasun ja sisällön muutoksiin sekä huomautusten syiden muutoksiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisältöanalyysia ja kaikkia osa-alueita tutkittiin hieman eri tavoin. Määrän muutoksia tutkittiin yksinkertaisesti vertailemalla annettujen kriteerien puitteissa mukautuksien prosentuaalisia muutoksia vuosien 2016 ja 2017 välillä. Ulkoasun ja sisällön muutosten analysoinnissa vertailtiin tyypillisintä tilintarkastuskertomusta molemmilta vuosilta ja arvioitiin lisäksi poikkeavien kertomusten taustoja. Huomautusten syitä analysoitiin jaottelemalla syyt klustereihin, jolloin arviointi oli selkeämpää.
Mukautettu tilintarkastuskertomus oli muuttunut eniten ulkoasun osalta. Myös sisältöä on tarkennettu huomattavasti. Huomautusten määrät pysyivät suurin piirtein samana, eivätkä huomautuksien syyt muuttuneet merkittävästi. The Auditing Law renewed in 2015 and the changes were diployed by the early 2017. The purpose of this thesis was to examine how the modified auditor’s report changed because of the law’s reform. The thesis concentrated in three different sections: changes in the amounts of the modified auditor’s reports, changes in the layout and content of the reports and changes in the reasons for modification of the reports.
The research method was content analysis and all the sections were examined in a slightly different ways. Changes in amounts were examined simply by comparing the percentages of the amounts of modified reports between 2016 and 2017. By analyzing the layout and content, the most typical reports from 2016 and 2017 were compared. The reasons for modification of the reports were analyzed by dividing the reasons in clusters to make the comparison clearer.
The modified auditor’s report has changed the most in terms of the layout. Also the content has been extended. The amounts of modified reports were roughly the same, and the reasons for modifications didn’t change significantly.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisältöanalyysia ja kaikkia osa-alueita tutkittiin hieman eri tavoin. Määrän muutoksia tutkittiin yksinkertaisesti vertailemalla annettujen kriteerien puitteissa mukautuksien prosentuaalisia muutoksia vuosien 2016 ja 2017 välillä. Ulkoasun ja sisällön muutosten analysoinnissa vertailtiin tyypillisintä tilintarkastuskertomusta molemmilta vuosilta ja arvioitiin lisäksi poikkeavien kertomusten taustoja. Huomautusten syitä analysoitiin jaottelemalla syyt klustereihin, jolloin arviointi oli selkeämpää.
Mukautettu tilintarkastuskertomus oli muuttunut eniten ulkoasun osalta. Myös sisältöä on tarkennettu huomattavasti. Huomautusten määrät pysyivät suurin piirtein samana, eivätkä huomautuksien syyt muuttuneet merkittävästi.
The research method was content analysis and all the sections were examined in a slightly different ways. Changes in amounts were examined simply by comparing the percentages of the amounts of modified reports between 2016 and 2017. By analyzing the layout and content, the most typical reports from 2016 and 2017 were compared. The reasons for modification of the reports were analyzed by dividing the reasons in clusters to make the comparison clearer.
The modified auditor’s report has changed the most in terms of the layout. Also the content has been extended. The amounts of modified reports were roughly the same, and the reasons for modifications didn’t change significantly.