Peruskoulun aineenopettajat teknologian omaksujina : digitaalisen teknologian käyttökokemuksia
Aalto, Leena (2019)
Pro gradu -tutkielma
Aalto, Leena
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717191
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717191
Tiivistelmä
Digitalisaatio on muuttanut suomalaista peruskoulua viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Uutta digitaalista teknologiaa on otettu opetuskäyttöön, ja uuden opetussuunnitelman myötä myös opetusmenetelmien kirjo on laajentunut.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia peruskoulun aineenopettajien digitaalisen teknologian käyttötapoja ja heidän suhdettaan digitaaliseen teknologiaan. Keskeinen lähestymistapa oli tutkia opettajien innovaatioiden omaksumista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat teknologian omaksumisen malli TAM, innovaatioiden diffuusioteoria, perustellun toiminnan teoria TRA sekä teknologisen identiteetin käsite. Tutkielmassa sivutaan myös TRITS-mallia.
Tutkielma toteutettiin haastattelemalla viittä peruskoulun aineenopettajaa, jotka työskentelevät espoolaisessa yhtenäiskoulussa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, ja aineisto hankittiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Analyysimetodina käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opettajien innovaatioiden omaksumisessa korostuivat koettu hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys. Yhteensopivuus omien arvojen ja tavoitteiden kanssa tuli näkyviin siinä mielessä, että vastaajat olivat valmiita käyttämään ohjelmia, jotka vastasivat heidän pedagogisia tavoitteitaan ja näkemystään hyvästä oppimisalustasta. Teknologian käytön pedagoginen merkitys ja tavoitteet käytön taustalla korostuivat selvästi.
Vastaajat painottivat teknologian välinearvoa vastauksissaan ja olivat valmiita käyttämään sellaista teknologiaa, joka helpotti arkea ja vastasi heidän tavoitteitaan opetuksen sisällön ja oppimistavoitteiden suhteen. Teknologian itseisarvoa kritisoitiin runsaasti, ja teknologiaan suhtauduttiin aiemmista tutkimuksista poiketen melko kriittisesti. Digitalization has changed Finnish comprehensive school lately. New digital technology has been introduced into school curriculum and this has changed some teaching methods and practices.
The aim of this study was to find out how Finnish teachers use digital technology and to examine their relationship and attitude towards digital technology. Innovation adoption was the basic concept to help approach the phenomenon. Theoretical framework of this study consisted of four theories: Technology acceptance model TAM, Innovation diffusion theory, Theory of reasoned action TRA and the concept of technology identity. Also the TRITS model was examined briefly.
The study took place in Espoo, and five comprehensive school teachers were interviewed. The research method was qualitative and semi-structured interview was used to gather the information. Content analysis was used as a research method.
Perceived usefulness and perceived ease of use were the main things that affected the adaptation of new technology. Compatibility was also an important factor in technology adaptation because the interviewees were willing to use such technology that was compatible with their pedagogical goals and beliefs.
The interviewees held important that technology was used only when it served a clear pedagogical purpose and helped them in daily routines. Digital technology was not appreciated as such and the use of new technology was not seen as an intrinsic value. The relationship towards technology was seen quite critically as a whole.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia peruskoulun aineenopettajien digitaalisen teknologian käyttötapoja ja heidän suhdettaan digitaaliseen teknologiaan. Keskeinen lähestymistapa oli tutkia opettajien innovaatioiden omaksumista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat teknologian omaksumisen malli TAM, innovaatioiden diffuusioteoria, perustellun toiminnan teoria TRA sekä teknologisen identiteetin käsite. Tutkielmassa sivutaan myös TRITS-mallia.
Tutkielma toteutettiin haastattelemalla viittä peruskoulun aineenopettajaa, jotka työskentelevät espoolaisessa yhtenäiskoulussa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, ja aineisto hankittiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Analyysimetodina käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opettajien innovaatioiden omaksumisessa korostuivat koettu hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys. Yhteensopivuus omien arvojen ja tavoitteiden kanssa tuli näkyviin siinä mielessä, että vastaajat olivat valmiita käyttämään ohjelmia, jotka vastasivat heidän pedagogisia tavoitteitaan ja näkemystään hyvästä oppimisalustasta. Teknologian käytön pedagoginen merkitys ja tavoitteet käytön taustalla korostuivat selvästi.
Vastaajat painottivat teknologian välinearvoa vastauksissaan ja olivat valmiita käyttämään sellaista teknologiaa, joka helpotti arkea ja vastasi heidän tavoitteitaan opetuksen sisällön ja oppimistavoitteiden suhteen. Teknologian itseisarvoa kritisoitiin runsaasti, ja teknologiaan suhtauduttiin aiemmista tutkimuksista poiketen melko kriittisesti.
The aim of this study was to find out how Finnish teachers use digital technology and to examine their relationship and attitude towards digital technology. Innovation adoption was the basic concept to help approach the phenomenon. Theoretical framework of this study consisted of four theories: Technology acceptance model TAM, Innovation diffusion theory, Theory of reasoned action TRA and the concept of technology identity. Also the TRITS model was examined briefly.
The study took place in Espoo, and five comprehensive school teachers were interviewed. The research method was qualitative and semi-structured interview was used to gather the information. Content analysis was used as a research method.
Perceived usefulness and perceived ease of use were the main things that affected the adaptation of new technology. Compatibility was also an important factor in technology adaptation because the interviewees were willing to use such technology that was compatible with their pedagogical goals and beliefs.
The interviewees held important that technology was used only when it served a clear pedagogical purpose and helped them in daily routines. Digital technology was not appreciated as such and the use of new technology was not seen as an intrinsic value. The relationship towards technology was seen quite critically as a whole.