Työhyvinvoinnin panokset ja vaikutukset : Case: Teknologiateollisuuden pk-yritykset
Strengell, Osmo (2019)
Diplomityö
Strengell, Osmo
2019
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052717290
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä henkilöiden osaamisen kehittäminen yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kilpailukyvyn edellytysten parantamiseksi. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää Teknologiateollisuuden jäsenenä olevien pk-yritysten työhyvinvoinnin johtamisen toimintatapoja, malleja ja menestystekijöitä. Yritysten panostukset työhyvinvointiin jaotellaan työterveyslaitoksen työhyvinvointitalomallissa seuraavasti: 1. terveys ja toimintakyky, 2. osaaminen, 3. arvot, asenteet ja motivaatio ja 4. työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen. Erityisesti kiinnostukseni kohteena on, mikä vaikutus työhyvinvointiin tehdyillä panostuksilla on yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistamiseen ja millä konkreettisilla toimenpiteillä on saavutettu merkittävimmät hyödyt tuottavuuden nostamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Opinnäytetyöni on case-tutkimus, jonka olen rajannut Teknologiateollisuuden pk-jäsenyrityksiin (mikro, pieni, keskisuuri) ja näiltä jäsenyrityksiltä keräämääni sekä koostamaani aineistoon. Tutkimuksen olen toteuttanut kyselyllä, joka sisältää avoimia ja strukturoituja kysymyksiä. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on osa yrityksen strategiaa, joka on yrityksen johdon vastuulla. Tutkimukseen osallistuneet yritykset tarjosivat henkilöstölleen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen mitä moninaisimpia palveluita. Palveluilla edistetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä sekä pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa alentuneeseen työkykyyn ja estämään työkyvyttömyyttä. Osaaminen on oleellinen osa yrityksen strategiaa ja työtyytyväisyyttä. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten osaamisen kehittämiseen suunnatut panostukset olivat kuitenkin alhaiset. Osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, johon yritysten kannattaa panostaa kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yritysten merkittävimmät panostukset kohdistuivat em. jaottelun kohtaan 3. arvot, asenteet ja motivaatio alueelle. Hyvän johtamisen merkitys luo edellytykset työn merkityksellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden ymmärtämiselle. Kohdistamalla arvojen, asenteiden ja motivaation kehittämiseen ohjattuja ”hömppärahoja” johtamisen, työyhteisön ja osaamisen kehittämiseen koulutuksen, valmentamisen ja mentoroinnin kautta, yritykset pystyisivät rahoittamaan vähemmälle huomiolle jääneitä strategisen työhyvinvoinnin osa-alueita, joilla parannetaan yritysten liiketoiminnan edellytyksiä. Tutkimukseni perusteella en kuitenkaan voi suoraan esittää syy-seuraussuhdetta yrityksen tuloksentekokyvyn ja työhyvinvointiin tehtyjen panostusten välillä. Työhyvinvoinnin edistämistä voidaan tehdä sekä pienin panoksin että suurella rahalla. Tutkimuksessani ei saatu merkittäviä eroja yritysten välille käytettyjen rahallisten panostusten ja kyselyyn annettujen vastausten pohjalta. Occupational well-being refers to activities aimed at promoting the employability and wellbeing of employees, as well as developing the skills of individuals to achieve the company's strategic goals and improve competitiveness. The aim of this thesis is to find out the working methods, models and success factors of the wellbeing of SMEs of Teknologiateollisuus. The contributions made by companies to their wellbeing at work are broken down according to the Occupational Health Wellbeing Model of the Finnish Institute of Occupational Health. Of particular interest is the impact on labor wellbeing of strengthening the competitiveness of enterprise and the concrete measures that have achieved the most significant benefits to increase productivity and efficiency. The thesis work is a case study, which is limited to the data collected and compiled from the SME industry companies (micro, small, medium) and from Member Companies of the Teknologiateollisuus ry. The research is carried out with a questionnaire containing open and structured questions. Wellbeing at work - and its development - are essential parts of the company's strategy, which is under responsibility of the company Management. The companies participating in the research offered a variety of services to their staff to maintain their health and performance. Services promote the health and performance of workers and seek to address early onset of disability and disability prevention. Competence and knowledge is an essential part of the company's strategy and job satisfaction. Investments in the competence and knowledge development within the companies involved in the research were low; competence and knowledge development is a long-term activity that companies should invest into safeguard competitiveness. The most significant investments made by companies focused on values, attitudes and motivation in the area. The importance of good management creates the conditions for understanding the significance and purpose of the work. Investments made to increase employee satisfaction on the area of values, attitudes and motivation, through so called “hammock” money and investing it to leadership, work community and competence development through training, coaching and mentoring would be much more beneficial for the companies. Companies should allocate finance to the less well-off areas of strategic wellbeing at work that improve organizational business conditions. According to the study, the relationship between the ability of the company to make profit and the investment in wellbeing at work cannot be directly demonstrated. Promoting wellbeing at work can be done either low cost or big budgets. The study could not reveal any significant differences between the financial inputs used and the responses given through the questionnaire.