Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • LUTPub
  • Kandidaatin tutkintojen opinnäytetyöt
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • LUTPub
  • Kandidaatin tutkintojen opinnäytetyöt
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Typen sitoutuminen kuituun

Hinkkanen, Iita (2019)

Katso/Avaa
Kandidaatintyö_Iita_Hinkkanen..pdf (932.3Kb)
Lataukset: 


Kandidaatintyö

Hinkkanen, Iita
2019

School of Engineering Science, Kemiantekniikka

Kaikki oikeudet pidätetään.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019053017814

Tiivistelmä

Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen ja kasvavat päästörajoitukset ajavat maa- ja metsäteollisuuden toimijat kehittämään uusia tapoja hyödyntää jätevirtoja. Samaan aikaan kasvavan väestön ruokkimiseksi viljelyspeltojen lannoitustoimintaan on panostettava, jotta ravinnon tuotanto olisi mahdollisimman tehokasta. Typen valunta pelloilta on kuitenkin suuri ongelma, mikä aiheuttaa esimerkiksi Suomessa järvien rehevöitymistä. On havaittu, että peltoon lisättynä orgaaninen aines, kuten puukuidut, lisäävät mikrobitoimintaa. Tämän seurauksena maan mururakenne paranee vähentäen eroosiota ja ravinnehuuhtoumaa. Edellisten tutkimusten perusteella on havaittu, että kuitumateriaaleihin, kuten selluun, sitoutuu typpeä.
Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon erilaisiin kuitumateriaaleihin sitoutuu typpeä, missä muodossa se sitoutuu ja kuinka nopeasti sitoutuminen tapahtuu. Kuitumateriaaleina käytettiin nollakuitua, sellua, sekä ruskeaa ja valkoista kartonkia. Kuitumateriaalit lisättiin typpiliuokseen, joka oli valmistettu liuottamalla ammoniumnitraattia ja ureaa puhtaaseen veteen. Kokeita tehtiin ravistelijassa, virtaussysteemissä ja dekantterilasissa käsimittarin avulla. Kokonaistyppimääritykset tehtiin TOC:lla, nitraattimääritys IC:llä ja nitraatti- sekä ammoniummäärityksiä käsimittarilla. Kuitumateriaalit myös märkäpoltettiin kokeiden jälkeen ja saadut liuokset analysoitiin, jotta saatiin selville, paljon kuitumateriaaleihin on todellisuudessa sitoutunut typpeä, ja missä muodossa typpi on.
Tulosten perusteella kuitumateriaaleihin sitoutuneesta typestä suurin osa on nitraattityppeä. Sitoutumista tapahtui myös eniten, kun käytössä oli pelkästä ammoniumnitraatista valmistettu liuos. Suurin osa sitoutumisesta tapahtui ensimmäisten minuuttien aikana, mutta esimerkiksi ruskea kartonki sitoi typpeä enemmän pidemmissä kokeissa. Tämä voi johtua sen sisältämästä ligniinistä ja täyteaineista, jotka pitävät sen rakenteen koossa. Sellu vastaavasti vain luovutti typpeä liuokseen, koska sen rakenne hajosi vesiliuoksessa.
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkintojen opinnäytetyöt [5122]
LUT-yliopisto
PL 20
53851 Lappeenranta
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetKoulutusohjelmaAvainsanatSyöttöajatYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUT-yliopisto
PL 20
53851 Lappeenranta
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste