Kuntien finanssipolitiikka eri suhdanteissa

Abstract

Suhdanneteoriat ovat eri mieltä julkishallinnon finanssipolitiikan hyödyistä. Eri teoriat ovat yhtä mieltä siitä, että syklinen finanssipolitiikka on huono ratkaisu julkishallinnolta pyrkiä vastaamaan suhdannevaihteluiden haasteisiin kuten työttömyyteen ja inflaatioon. Erityisesti keynesiläinen suhdanneteoria suosittaa kontrasykliseen finanssipoli-tiikkaan yli suhdanteiden. Tähän kuitenkin päästään tutkimusten mukaan vain harvoin. Noususuhdanteessa erilaiset eturyhmät ja poliitikkojen intressit nousevat koko kansantalouden hyötyjen edelle, kun halutaan jakaa talouskasvun hedelmiä. Tämä tutki-mus vahvistaa käsitystä osittain syklisestä finanssipolitiikasta paikallistasolla Suomessa. Tutkimuksessa vertailtiin finanssipoliittisia muuttujia eri suhdanteisiin ja saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että matalasuhdanteessa kunnissa on keskimäärin toteutettu kontrasyklistä finanssipolitiikkaa investointimenojen ja pitkäaikaisen velan kehityksen osalta, mutta nousu-, ja korkeasuhdanteessa tulokset ovat epäselvempiä. Toisaalta kuntien verotuloja kuvaavien muuttujien osalta selvää yhteyttä suhdannevaihteluihin ei havaittu ja velkaa on otettu myös noususuhdanteessa, mikä viittaa rakenteellisiin ongelmiin tai päätösten lyhytjänteisyyteen yli suhdannevaihteluiden.

Business cycle theories disagree in terms of fiscal policy benefits made by public governments. Theories agree that cyclical fiscal policy is erroneous for the economy to tackle the problems of the business cycles like unemployment and inflation. Especially Keynesian business cycle model weights the benefits of the contra cyclical fiscal policy. Studies suggest that governments can infrequently fulfill this across the business cycle fluctuations. Previous studies show that in a boom, often occurs that different lobbyers’ and politicians’ own interests are more important than the welfare of the economy when there is additional money to spend. In this study I compared Finnish municipalities’ fiscal policy variables with Finnish business cycle fluctuations from 1997 to 2017. This study confirms some findings of the previous studies. I find some evidence from the Finnish municipalities that the fiscal policy has been on average contra cyclical in downturns for investments and debt, but in upturns and booms the results are more indefinite especially with corporate taxes and municipal taxes variables. The results indicate that Keynesian guidelines apply in downturns yet not in upturns. Municipalities take debt also in upturns and booms which indicates to absence of long-term decision making over the business cycle fluctuations or structural issues.