Nuoriin kohdistuva ikäsyrjintä työelämässä
Pentinsaari, Tanja (2019)
Pro gradu -tutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060618859
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019060618859
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää työmarkkinoilla kvalitatiivista analysointitapaa soveltaen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu syrjintäsääntelyn sekä työlainsäädännön ympärille. Tätä on analysoitu lainopin keinoin tulkitsemalla Suomen lainsäädäntöä työelämän ikäsyrjinnästä. Kirjallisen materiaalinen lisäksi tutkimusaineistona ovat nuorille 15–29-vuotiaille sekä työnantajapuolen edustajille suunnatut puolistrukturoidut teemahaastattelut, joita suoritettiin yhteensä 13.
Tutkimustuloksista voitiin havaita sekä välillistä että välitöntä nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää, josta merkittävä osa on piilossa olevaa. Vähäisten oikeustapausten määrä tukee myös tätä tulkintaa. Esiin nousi sekä kielteisiä että myönteisiä tekijöitä, joissa ikä toimii kriteerinä työntekijöiden ja -hakijoiden eri asemaan asettamisessa. Nuorten tietämättömyys omista oikeuksistaan näkyy rekrytoinnista aina työsuhteen päättämiseen asti. Voimakkaimmin tämä näkyy nuoriin kohdistuvien määräaikaisten työsopimusten väärinkäytöllä sekä koeaikana tapahtuvien työsopimusten purkamisten yhteydessä. Työnantajapuolella vahvat kielteiset ennakkoasenteet nuoria työnhakijoita kohtaan näyttävät osittain esiintyvän tiedostamattominakin. Myönteisenä nuoret kokevat työnantajapuolen osoittaman tuen oman osaamisen kehittämiseen sekä mahdollisuuden osallistua työnantajan tarjoamaan koulutukseen.
Tämä tutkimus osoittaa, että työsuhdeasioiden ja työelämän terminologian tietoisuuden lisääminen ja sen tehokkaampi opettaminen jo kouluissa edistää nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja sinne pääsyssä. Myös yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kanssa muun muassa harjoittelupaikkoja lisäämällä tukee tätä tavoitetta. Nuorten työntekijöiden positiivinen erityiskohtelu on sallittua Yhdenvertaisuuslain (YhdVerL 1325/2014) 3 luvun 12 §:ssä säädetyn erilaisen kohtelun oikeuttamisperiaatetta noudattaen. Tähän perustuvat myös työllisyyspolittiiset keinot, jotka ovat yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista tavoista parantaa nuorten asemaa työmarkkinoilla. The aim of the study is to identify age discrimination against young people in the labour market by applying a qualitative analysis method. The theoretical framework of the research is based on discrimination regulations and labour law. This has been analysed by means of legal doctrine to interpret Finnish legislation on age discrimination in working life. In addition to written material, the research material also consisted of semi-structured thematic interviews with young people aged 15 to 29, as well as employers' representatives. A total of thirteen interviews were carried out.
The results of the research revealed both indirect and direct age discrimination against young people, a significant part of which is hidden. The small number of legal cases also supports this interpretation. Both negative and positive factors emerged, in which age is a criterion for determining the position of workers and applicants. Young people's ignorance of their rights is reflected in recruitment, up to the termination of their employment. This is most evident in the misuse of fixed-term contracts for young people and the termination of employment contracts during trial periods. On the employer side, strong negative prejudices towards young jobseekers seem to be partly unconscious. Young people experience the employers' side in a positive way when they are given support for the development of their own skills and the opportunity to participate in training provided by the employer.
This research shows that raising awareness and more effective teaching of employment and workplace terminology already in schools promotes the position of young workers in the labour market and their access to it. In addition, co-operation with companies and educational institutions by increasing places on internships, among other things, also supports this objective. Positive special treatment of young workers is permitted, in accordance with the principle of justification of differential treatment provided for in Chapter 3, Section 12 of the Non-discrimination Act (1325/2014). Employment policy tools are also based on this, and they are one of the most important social means to improve the position of young people in the labour market.
Tutkimustuloksista voitiin havaita sekä välillistä että välitöntä nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää, josta merkittävä osa on piilossa olevaa. Vähäisten oikeustapausten määrä tukee myös tätä tulkintaa. Esiin nousi sekä kielteisiä että myönteisiä tekijöitä, joissa ikä toimii kriteerinä työntekijöiden ja -hakijoiden eri asemaan asettamisessa. Nuorten tietämättömyys omista oikeuksistaan näkyy rekrytoinnista aina työsuhteen päättämiseen asti. Voimakkaimmin tämä näkyy nuoriin kohdistuvien määräaikaisten työsopimusten väärinkäytöllä sekä koeaikana tapahtuvien työsopimusten purkamisten yhteydessä. Työnantajapuolella vahvat kielteiset ennakkoasenteet nuoria työnhakijoita kohtaan näyttävät osittain esiintyvän tiedostamattominakin. Myönteisenä nuoret kokevat työnantajapuolen osoittaman tuen oman osaamisen kehittämiseen sekä mahdollisuuden osallistua työnantajan tarjoamaan koulutukseen.
Tämä tutkimus osoittaa, että työsuhdeasioiden ja työelämän terminologian tietoisuuden lisääminen ja sen tehokkaampi opettaminen jo kouluissa edistää nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja sinne pääsyssä. Myös yhteistyö yritysten ja oppilaitosten kanssa muun muassa harjoittelupaikkoja lisäämällä tukee tätä tavoitetta. Nuorten työntekijöiden positiivinen erityiskohtelu on sallittua Yhdenvertaisuuslain (YhdVerL 1325/2014) 3 luvun 12 §:ssä säädetyn erilaisen kohtelun oikeuttamisperiaatetta noudattaen. Tähän perustuvat myös työllisyyspolittiiset keinot, jotka ovat yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista tavoista parantaa nuorten asemaa työmarkkinoilla.
The results of the research revealed both indirect and direct age discrimination against young people, a significant part of which is hidden. The small number of legal cases also supports this interpretation. Both negative and positive factors emerged, in which age is a criterion for determining the position of workers and applicants. Young people's ignorance of their rights is reflected in recruitment, up to the termination of their employment. This is most evident in the misuse of fixed-term contracts for young people and the termination of employment contracts during trial periods. On the employer side, strong negative prejudices towards young jobseekers seem to be partly unconscious. Young people experience the employers' side in a positive way when they are given support for the development of their own skills and the opportunity to participate in training provided by the employer.
This research shows that raising awareness and more effective teaching of employment and workplace terminology already in schools promotes the position of young workers in the labour market and their access to it. In addition, co-operation with companies and educational institutions by increasing places on internships, among other things, also supports this objective. Positive special treatment of young workers is permitted, in accordance with the principle of justification of differential treatment provided for in Chapter 3, Section 12 of the Non-discrimination Act (1325/2014). Employment policy tools are also based on this, and they are one of the most important social means to improve the position of young people in the labour market.