Barriers of circular economy in the construction sector
Heikura, Venla (2019)
Pro gradu -tutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622111
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019062622111
Tiivistelmä
The purpose of this thesis is to create an understanding of the circular economy barriers in the construction sector. Furthermore, the thesis aims to discover how the barriers form, how they could be overcome and what kinds of actions policy makers should take in order to accelerate the paradigm shift from a linear economy to a circular economy.
The qualitative research was conducted between October 2018 and June 2019. The primary data consists of 12 semi-structured interviews that were conducted with 9 interviewees from 5 different construction companies and three specialists from Sitra, GBC Finland and Rakennusteollisuus RT Ry.
The findings of the research reveal, that the most pressing barriers are lack of legislation, lack of knowledge, lack of demand and bad image of the recycled materials. To make the paradigm shift, an interstitial issue field gathering members from different fields and over the industry borders is needed. Moreover, as construction sector is a heavily regulated sector, tightened legislation is also required. The shift requires intense collaboration between industry members, policy makers, trade unions, municipalities, financial organizations and universities/schools. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on löytää ne esteet, jotka hidastavat tai estävät rakennusalan siirtymistä kiertotalouteen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä nuo esteet muodostuvat, miten esteet voitaisiin voittaa sekä millaisia keinoja lainsäätäjien tulisi käyttää edistääkseen ajattelutavan muutosta lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.
Laadullinen tutkimus tehtiin Helsingissä lokakuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin 12 haastattelusta koostuvaa primääristä aineistoa, joka kerättiin yhteensä yhdeksältä haastateltavalta viidestä eri rakennusalan yrityksestä, sekä kolmelta asiantuntijalta. Asiantuntijat edustivat Sitraa, GBC Finland:ia sekä Rakennusteollisuus RT Ry:tä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikkein painavimmat esteet ovat lainsäädännöllisiä esteitä, puutteelliseen tietoon tai koulutukseen liittyviä esteitä, kysynnällisiä esteitä sekä kierrätysmateriaalien huonoon imagoon liittyviä esteitä. Ajatusmallin muutokseen tarvitaan interstitiaalinen ongelmakenttä, joka kerää jäseniä eri institutionaalisista kentistä yli toimialarajojen. Koska rakennusala on voimakkaasti säädelty ala, tarvitaan lisäksi tiukentunutta lainsäädäntöä. Muutosta varten tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä: mm. yritysten, lainsäätäjien, kuntatilaajien, koulujen sekä rahoittajaorganisaatioiden välillä.
The qualitative research was conducted between October 2018 and June 2019. The primary data consists of 12 semi-structured interviews that were conducted with 9 interviewees from 5 different construction companies and three specialists from Sitra, GBC Finland and Rakennusteollisuus RT Ry.
The findings of the research reveal, that the most pressing barriers are lack of legislation, lack of knowledge, lack of demand and bad image of the recycled materials. To make the paradigm shift, an interstitial issue field gathering members from different fields and over the industry borders is needed. Moreover, as construction sector is a heavily regulated sector, tightened legislation is also required. The shift requires intense collaboration between industry members, policy makers, trade unions, municipalities, financial organizations and universities/schools.
Laadullinen tutkimus tehtiin Helsingissä lokakuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin 12 haastattelusta koostuvaa primääristä aineistoa, joka kerättiin yhteensä yhdeksältä haastateltavalta viidestä eri rakennusalan yrityksestä, sekä kolmelta asiantuntijalta. Asiantuntijat edustivat Sitraa, GBC Finland:ia sekä Rakennusteollisuus RT Ry:tä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikkein painavimmat esteet ovat lainsäädännöllisiä esteitä, puutteelliseen tietoon tai koulutukseen liittyviä esteitä, kysynnällisiä esteitä sekä kierrätysmateriaalien huonoon imagoon liittyviä esteitä. Ajatusmallin muutokseen tarvitaan interstitiaalinen ongelmakenttä, joka kerää jäseniä eri institutionaalisista kentistä yli toimialarajojen. Koska rakennusala on voimakkaasti säädelty ala, tarvitaan lisäksi tiukentunutta lainsäädäntöä. Muutosta varten tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä: mm. yritysten, lainsäätäjien, kuntatilaajien, koulujen sekä rahoittajaorganisaatioiden välillä.