Arvosijoittaminen ETF-indeksirahastoihin CAPE-lukua käyttämällä vuosina 2010-2018
Kaihovaara, Miikka (2019)
Kandidaatintutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019072223168
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019072223168
Tiivistelmä
Arvosijoittamista on tutkittu paljon osakepoiminnassa, mutta vähemmän indeksitasolla. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia arvosijoittamista ETF-indeksirahastoihin vuosina 2010-2018. Käytettäväksi tunnusluvuksi valittiin sykli- ja inflaatiokorjattu P/E-luku, eli CAPE-luku.
Aineistoon kuuluu 25 maata, joista oli saatavilla niiden MSCI-indeksille lasketut CAPE-luvut. Kaikille maille löytyi kyseisiä indeksejä replikoivat ETF-rahastot. Maista muodostettiin neljänlaisia portfolioita, jotka uudistettiin CAPE-lukujen perusteella vuosittain. Arvostrategiaa tutkittiin kahdella portfoliolla, joista ensimmäiseen valittiin viisi matalimman CAPE-luvun maata ja toiseen pelkästään matalimman CAPE-luvun maa. Vertailun vuoksi tutkittiin myös korkeimpiin CAPE-maihin sijoittamista viiden korkeimman CAPE-luvun maan portfoliolla, sekä korkeimman CAPE-maan portfoliolla. Portfolioita arvioitiin menestysmittareilla, joita olivat Sharpen luku, Treynorin indeksi, Jensenin alfa, volatiliteetti ja maximum drawdown. Markkinaportfoliona toimi MSCI World -indeksiä replikoiva ETF.
Tulosten perusteella markkinaportfolio menestyi kaikista parhaiten, ja näin ollen CAPE-strategioilla ei päässyt ylituottoihin. Korkeiden CAPE-lukujen portfoliot olivat matalan CAPE-luvun portfolioita vähäriskisempiä. Muut CAPE-portfoliot pärjäsivät melko tasaisesti, mutta matalimman CAPE-luvun portfolio menestyi selvästi huonoiten, ja sen tuotto tutkimusperiodilla oli negatiivinen. Arvosijoittamiseen liittyvien aiempien tutkimusten valossa huonot tulokset matalien CAPE-lukujen kohdalla olivat odottamattomia, mutta 2010-luvulla arvostrategia onkin menestynyt keskimääräistä huonommin. There has been a lot of research about value investing in individual companies but less research about value investing in indexes. The purpose of this study was to examine value investing in index ETF funds during years 2010-2018. Cyclically adjusted Price to Earnings ratio, CAPE, was used as the valuation ratio.
The data included 25 countries to which the CAPE ratios calculated from their MSCI indexes were available. Four types of portfolios were formed from countries and they were renewed annually on the basis of CAPE ratios. The value strategy was examined with two portfolios, the first of which included the 5 countries with the lowest CAPE and the second included only the country with the lowest CAPE. For the comparison two portfolios were formed with the same method but they included the countries with highest CAPE ratios instead. Portfolios were evaluated with perfromance indicators, such as Sharpe ratio, Treynor ratio, Jensen's alpha, volatility and maximum drawdown. The market portfolio was an ETF replicating MSCI World index.
Based on the results, the market portfolio was the most successful, and therefore the CAPE strategies did not get excess returns. The portfolios with high CAPE ratios were less risky than those with low CAPEs. There was not much difference between the three other CAPE portfolios but the portfolio with the lowest CAPE was clearly the worst, with a negative return on the research period. Based on past research on value investing, poor performance for countries with low CAPE was unexpected, but in the 2010s, the value strategy has been less successful than on average.
Aineistoon kuuluu 25 maata, joista oli saatavilla niiden MSCI-indeksille lasketut CAPE-luvut. Kaikille maille löytyi kyseisiä indeksejä replikoivat ETF-rahastot. Maista muodostettiin neljänlaisia portfolioita, jotka uudistettiin CAPE-lukujen perusteella vuosittain. Arvostrategiaa tutkittiin kahdella portfoliolla, joista ensimmäiseen valittiin viisi matalimman CAPE-luvun maata ja toiseen pelkästään matalimman CAPE-luvun maa. Vertailun vuoksi tutkittiin myös korkeimpiin CAPE-maihin sijoittamista viiden korkeimman CAPE-luvun maan portfoliolla, sekä korkeimman CAPE-maan portfoliolla. Portfolioita arvioitiin menestysmittareilla, joita olivat Sharpen luku, Treynorin indeksi, Jensenin alfa, volatiliteetti ja maximum drawdown. Markkinaportfoliona toimi MSCI World -indeksiä replikoiva ETF.
Tulosten perusteella markkinaportfolio menestyi kaikista parhaiten, ja näin ollen CAPE-strategioilla ei päässyt ylituottoihin. Korkeiden CAPE-lukujen portfoliot olivat matalan CAPE-luvun portfolioita vähäriskisempiä. Muut CAPE-portfoliot pärjäsivät melko tasaisesti, mutta matalimman CAPE-luvun portfolio menestyi selvästi huonoiten, ja sen tuotto tutkimusperiodilla oli negatiivinen. Arvosijoittamiseen liittyvien aiempien tutkimusten valossa huonot tulokset matalien CAPE-lukujen kohdalla olivat odottamattomia, mutta 2010-luvulla arvostrategia onkin menestynyt keskimääräistä huonommin.
The data included 25 countries to which the CAPE ratios calculated from their MSCI indexes were available. Four types of portfolios were formed from countries and they were renewed annually on the basis of CAPE ratios. The value strategy was examined with two portfolios, the first of which included the 5 countries with the lowest CAPE and the second included only the country with the lowest CAPE. For the comparison two portfolios were formed with the same method but they included the countries with highest CAPE ratios instead. Portfolios were evaluated with perfromance indicators, such as Sharpe ratio, Treynor ratio, Jensen's alpha, volatility and maximum drawdown. The market portfolio was an ETF replicating MSCI World index.
Based on the results, the market portfolio was the most successful, and therefore the CAPE strategies did not get excess returns. The portfolios with high CAPE ratios were less risky than those with low CAPEs. There was not much difference between the three other CAPE portfolios but the portfolio with the lowest CAPE was clearly the worst, with a negative return on the research period. Based on past research on value investing, poor performance for countries with low CAPE was unexpected, but in the 2010s, the value strategy has been less successful than on average.