Peruskoulun rehtori yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä

Abstract

Yrittäjämyönteisen toimintakulttuurin kohentamiseksi on ponnisteltu tuloksellisesti Euroopan laajuisesti jo yli kolmekymmentä vuotta. Monilla kansallisilla hallitusten ohjelmilla on tuloksia myös saavutettu. Tärkeänä tekijänä edelleen ja tulevaisuudessa on varmistaa tämän yrittäjämyönteisen toimintakulttuurin positiivinen kehitys. Yrittäjyyskasvatuskoulutus kansallisilla tasoilla on nähty tärkeäksi tekijäksi pitkäaikaisen taloudellisen kehittymisen takaajana EU:n alueella. Suomessa yrittäjyyskasvatus on sisällytetty perusopetuksen opetussuunnitelmaan, kuten myös muille koulutuksen asteille aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin asti.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin peruskoulun rehtorin toimintaa yrittäjyyskasvatuksen edistäjänä sekä hänen toimintaedellytyksiään sen parantamiseksi eri kokoisissa oppilaitoksissa ja mahdollisia eroja näissä toiminnoissa. Tutkimuksen pohjaksi kuuden peruskoulun oppiasteen rehtoria haastateltiin sekä kerättiin näkemyksiä lomakekyselyllä.

Tutkimustulosten perusteella rehtoreilla on oppilaitoksessaan merkittävä rooli yrittäjyyskasvatuksen etenemisen kannalta oppilaitoksen koosta riippumatta. Rehtoreiden käsitys yrittäjyyskasvatuksesta ei ole yhtenäinen. Havaintojen mukaan se perustuu hyvin paljon ulkoisen yrittäjyyskasvatuksen elementteihin ja yleisiin pedagogisiin käsityksiin kansalaiskasvatuksesta ja koulun perustehtävästä.

Yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi rehtoreiden käsitystä on yhtenäistettävä ja syvennettävä. Samoin yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen laatiminen kaikille koulutoimen toimijoille on yrittäjyyskasvatuksen kehittymisen kannalta perusedellytys. Rehtori käynnistää ja kehittää tai taannuttaa ja sammuttaa koulussa tapahtuvan muutoksen.

Europe has gained for better affirmative entrepreneurship attitude for more than three decades. Good results have previously been accomplished by multiple national government programs. It is important to continue with this positive development process. The EU sees entrepreneurial education as a guarantee for long term economic growth. Entrepreneurial education is implemented in the basic curriculum of Finnish comprehensive school as well as all other learning stages from preschools to universities.

This Master’s thesis case study’s purpose is to research how principals at variable sized comprehensive schools act as facilitators of entrepreneurial education. It further seeks to determine how principals influence school culture to enhance entrepreneurial education.

The methodology for the study comprised comprehensive and in-depth interviews of six comprehensive school principals and included a questionnaire. According to the findings of this research, principals have an important role in advancing entrepreneurial education regardless of school size. Principal’s individual understanding of what entrepreneurial education means is both inconsistent and variable.

This study finds that principals’ understandings of the entrepreneurial education are interweaved with teaching entrepreneurship, basics of common pedagogy and the basics of citizenship skills. To improve entrepreneurial education in comprehensive schools, it should be integrated and studied to a far greater depth.

Common shared goals, mode of operations, and a strategy should be established. The latter should comprise teachers and all other relevant actors. Principals can activate and encourage or discourage and hinder changes within their schools.