Taloudellisen ja inhimillisen kehityksen yhteys ympäristöongelmiin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa
Matilainen, Julia (2019)
Kandidaatintutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090426715
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019090426715
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia taloudellisen ja inhimillisen kehityksen suhdetta ympäristöongelmiin valituissa Länsi- ja Pohjois-Euroopan maissa ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän hypoteesin puitteissa. Hypoteesin mukaan talouskasvun ja ympäristöongelmien välistä suhdetta voidaan kuvata alaspäin aukeavana paraabelina. Aiemmissa empiirisissä tutkimuksissa on pyritty selvittämään, millainen yhteys tulotasolla on ympäristöongelmiin - tässä tutkielmassa tarkasteluun lisätään inhimillisen kehityksen näkökulma.
Talouskasvun ja inhimillisen kehityksen vaikutuksia ympäristön laatuun tutkitaan tilastollisesti sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten estimaattoreiden avulla. Selitettävänä muuttujana käytetään hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat ympäristön laadun indikaattori. EKC-hypoteesin tutkimuksen selittävinä muuttujina ovat bruttokansantuote ja sen neliö. Lisäksi selittävinä muuttujina ovat inhimillisen kehityksen indeksi ja sen neliö. Tutkimuksessa on käytetty kahta kontrollimuuttujaa, energiankulutusta sekä tutkimus- ja kehitysmenoja.
Tulosten perusteella taloudellinen kasvu ei vaikuta tilastollisesti merkitsevästi hiilidioksidipäästöjen määrään. Tämä kertoo siitä, ettei taloudellisen kehityksen ja hiilidioksidipäästöjen välillä ole löydettävissä EKC-käyrän muotoista suhdetta Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. Inhimillisellä kehityksellä sen sijaan on tilastollisesti merkitsevä ja negatiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöjen määrään. Inhimillisen kehityksen ja hiilidioksidipäästöjen välinen suhde ei kuitenkaan vastannut EKC-hypoteesia, vaan oli pikemminkin laskevan käyrän muotoinen The aim of this bachelor’s thesis is to examine the effect of economic and human development on environmental issues in selected countries of Western and Northern Europe within the framework of environmental Kuznets-curve hypothesis. According to the hypothesis, the relationship between economic growth and environmental issues can be seen to be inverted U-shaped. Previous empirical research on the environmental Kuznets-curve have focused on examining the relationship between income level and environmental degradation. In this study, the human development aspect is taken into consideration.
The effect of economic and human development on environmental quality is examined using both fixed and random effects estimators. Carbon dioxide emissions will be used as the dependent variable that indicates the environmental degradation. The explanatory variables of the study are gross domestic product and its square value. Human development index and its square value are also explanatory variables. Additionally, two control variables are used, inland energy consumption as well as research and development expenditures.
Based on the results of the study economic development does not significantly affect the level of carbon dioxide emissions. The non-significant relationship between economic development and environmental degradation indicates the non-existence of EKC in Western and Northern Europe. Human development, instead, has a significant and negative effect on carbon dioxide emissions. However, the relationship between human development and environmental degradation did not correspond to the EKC-hypothesis but was rather downward curve-shaped.
Talouskasvun ja inhimillisen kehityksen vaikutuksia ympäristön laatuun tutkitaan tilastollisesti sekä kiinteiden että satunnaisten vaikutusten estimaattoreiden avulla. Selitettävänä muuttujana käytetään hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat ympäristön laadun indikaattori. EKC-hypoteesin tutkimuksen selittävinä muuttujina ovat bruttokansantuote ja sen neliö. Lisäksi selittävinä muuttujina ovat inhimillisen kehityksen indeksi ja sen neliö. Tutkimuksessa on käytetty kahta kontrollimuuttujaa, energiankulutusta sekä tutkimus- ja kehitysmenoja.
Tulosten perusteella taloudellinen kasvu ei vaikuta tilastollisesti merkitsevästi hiilidioksidipäästöjen määrään. Tämä kertoo siitä, ettei taloudellisen kehityksen ja hiilidioksidipäästöjen välillä ole löydettävissä EKC-käyrän muotoista suhdetta Länsi- ja Pohjois-Euroopassa. Inhimillisellä kehityksellä sen sijaan on tilastollisesti merkitsevä ja negatiivinen vaikutus hiilidioksidipäästöjen määrään. Inhimillisen kehityksen ja hiilidioksidipäästöjen välinen suhde ei kuitenkaan vastannut EKC-hypoteesia, vaan oli pikemminkin laskevan käyrän muotoinen
The effect of economic and human development on environmental quality is examined using both fixed and random effects estimators. Carbon dioxide emissions will be used as the dependent variable that indicates the environmental degradation. The explanatory variables of the study are gross domestic product and its square value. Human development index and its square value are also explanatory variables. Additionally, two control variables are used, inland energy consumption as well as research and development expenditures.
Based on the results of the study economic development does not significantly affect the level of carbon dioxide emissions. The non-significant relationship between economic development and environmental degradation indicates the non-existence of EKC in Western and Northern Europe. Human development, instead, has a significant and negative effect on carbon dioxide emissions. However, the relationship between human development and environmental degradation did not correspond to the EKC-hypothesis but was rather downward curve-shaped.