Asiantuntijoiden työhyvinvointi itsensä johtamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Johtaminen nähdään perinteisesti ulkoisena prosessina, jossa esimies nähdään johtajana ja alainen johdettavana. Tämän johtamismallin rinnalle on kuitenkin muodostunut toisenlainen johtamismalli, itsensä johtaminen, joka on tärkeässä asemassa esimerkiksi tietotyötä tehtäessä ja joka vaikuttaa lupaavalta keinolta työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta tarkasteltuna. Siten tässä tutkimuksessa tutkittiin, kuinka asiantuntijat vaikuttavat työhyvinvointiinsa itseään johtamalla.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka case-organisaationa toimi Kansaneläkelaitos eli Kela. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin haastattelemalla kuutta case-organisaation asiantuntijaa. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttämällä.

Tutkimustulokset osoittivat itsensä johtamisen toimivan keinona edistää työhyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan asiantuntijat hyödyntävät sekä tietoisesti että tiedostamatta itsensä johtamisen strategioita työhyvinvointiaan edistäessään tiettyjä itsensä johtamisen strategiaryhmiä painottaen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa korostui niin työhyvinvoinnin kuin itsensä johtamisen luonteen subjektiivisuus ja siten niiden perustana toimiva itsetietoisuus.

Traditionally the leadership has been seen as an external process where the superior has been seen as a leader and subordinate as being led by the superior. A different leadership model called self-leadership has arisen alongside this traditional view and has been seen as a notable factor for example in knowledge work. Self-leadership appear to be an encouraging tool what it comes to promoting well-being at work. Hence, this study examined how the experts influence their well-being at work by employing self-leadership.

The study was carried out as a qualitative case-study where the Finnish Social Insurance Institution, known as Kela, worked as the study’s case-organization. The empirical data was collected by interviewing six case-organization’s experts by using the half-structured theme interview as a data collection method. The obtained data was analyzed by using the content analysis.

The findings of the study showed that the self-leadership can be seen as a workable way to promote well-being at work. According to the study results the experts exercise both consciously and unconsciously the self-leadership strategies by emphasizing certain of them when they are promoting their well-being at work. Overall, the subjectivity of well-being at work and self-leadership and thus the self-awareness on which these are based on were underlined in this study.