Aineettomaan omaisuuteen liittyvät siirtohinnoitteluoikaisut
Parkkinen, Juuso (2019)
Kandidaatintutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111943083
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019111943083
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, mitkä tekijät johtavat aineettomaan omaisuuteen liittyvässä siirtohinnoittelussa veroviranomaisen tekemiin siirtohinnoitteluoikaisuihin. Tämän lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ollut analysoida Suomen tämänhetkistä lainsäädännöllistä linjaa koskien aineettomien siirtohinnoittelua sekä arvioida aineettoman omaisuuden arvonmääritykseen vaikuttavia siirtohinnoittelun kannalta oleellisia taustatekijöitä.
Tutkimuksen empiirinen osuus on suoritettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, johon on sisältynyt puolistrukturoitu asiantuntijan teemahaastattelu, sekä korkeimman hallintooikeuden (KHO) kolmen vuosikirjapäätöksen lainopillinen eli oikeusdogmaattinen analysointi. Teemahaastattelun tulosten tukena on käytetty aikaisempaa tutkimusta luotettavuuden parantamiseksi ja oikeustapauksissa on käsitelty kattavasti jokaisen oikeusprosessiin osallistuvan tahon näkökulmat. Tutkimuksen johdanto ja alkuosa keskittyy aiheen taustoittamiseen, aikaisempaan tutkimukseen sekä aiheen kannalta oleellisten asioiden esittelyyn.
Teemahaastattelun tulokset ilmentävät aineettoman omaisuuden merkityksen kasvun liiketoiminnassa heijastuvan myös yritysten käyttämään verosuunnittelun tasoon ja -mahdollisuuksiin. Euroopan unionin epäyhtenevän ja läpinäkymättömän veropolitiikan takia yrityksillä on mahdollisuus laskea efektiivistä veroastettaan sijoittelemalla aineettomia omaisuuseriä alhaisemman verokannan valtioihin EU:n sisällä. Aineettoman omaisuuden arvonmääritykseen ei ole tarkkoja ja yhteneviä suuntaviivoja, jonka seurauksena aineettomien arvonmäärityksessä korostuu tulkinnanvaraisuus, joka puolestaan johtaa erimielisyyksiin.
KHO nojautuu ratkaisuissaan yhä enemmän OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin. Suomen lainsäädännöllisestä linjasta yhtenä merkittävänä tekijänä käy ilmi se, että verottaja ei saa uudelleenluonnehtia yrityksen käyttämää tosiasiallista liiketoimea siirtohinnoitteluoikaisuissaan. Kaiken kaikkiaan yritysten, verottajan ja oikeuslaitosten näkemykset poikkeavat useasti toisistaan. Tämä ilmentää yhteisten pelisääntöjen puutteellisuutta. Siirtohinnoitteluoikaisujen taustalla keskeiseen rooliin nousee huolimattomasti tehdyt siirtohinnoitteludokumentoinnit ja toimintoanalyysit. Yksinkertaistettuna siirtohinnoitteluoikaisuihin näyttää johtavan aineettoman omaisuuden vertailutietojen puutteet, aineettoman omaisuuden arvostamisen arvostuserimielisyydet sekä yhteisten suuntaviivojen vajaavaisuus. The aim of the study was to find out which factors lead to transfer pricing adjustments made by the tax authority in the transfer pricing of intangible assets. In addition, the aim of the study was to analyze Finland’s current legislative line on intangible transfer pricing and to assess the underlying factors affecting transfer pricing that the valuation of intangible assets.
The empirical part of the study has been carried out as a qualitative study, which includes a semi-structured expert interview, and legal analysis of the three decision of the Supreme Administrative Court. The results of the theme interview have been backed up by previous research to improve reliability, and the views of each of the parties involved in the legal process have been extensively addressed. The first part of the research focus on the background of the topic, previous research and the presentation of relevant issues.
The results of the theme interviewing reflect the importance of intangibles assets in the growth business, also reflected in the level and possibilities of tax planning used by companies. Due to the uneven and opaque tax policy of the European Union, companies have the opportunity to decrease their effective tax rate by positioning intangibles in countries with lower tax rate. There are no concise and consistent guidelines for the valuation of the intangible assets, as a result of which the valuation on intangibles assets emphasizes financial certainty, which in turn leads to disagreements.
In its solutions, KHO is increasingly relying on the OECD Transfer Pricing Guidelines. One of the important factors in the Finnish legislative line is that the tax authority must not re-designate the actual transaction used by the company in its transfer pricing adjustments. All in all, the views of businesses, the tax authority and the judiciary differ many times. This reflects the lack of common rules of the game. In the background of transfer pricing adjustments, neglected transfer pricing documentation and functional analyzes play a key role. Simplified, there are shortcomings in the comparative data of the leading intangible assets, valuation differences in the valuation of intangible assets and the lack of common guidelines to simplify transfer pricing adjustments.
Tutkimuksen empiirinen osuus on suoritettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, johon on sisältynyt puolistrukturoitu asiantuntijan teemahaastattelu, sekä korkeimman hallintooikeuden (KHO) kolmen vuosikirjapäätöksen lainopillinen eli oikeusdogmaattinen analysointi. Teemahaastattelun tulosten tukena on käytetty aikaisempaa tutkimusta luotettavuuden parantamiseksi ja oikeustapauksissa on käsitelty kattavasti jokaisen oikeusprosessiin osallistuvan tahon näkökulmat. Tutkimuksen johdanto ja alkuosa keskittyy aiheen taustoittamiseen, aikaisempaan tutkimukseen sekä aiheen kannalta oleellisten asioiden esittelyyn.
Teemahaastattelun tulokset ilmentävät aineettoman omaisuuden merkityksen kasvun liiketoiminnassa heijastuvan myös yritysten käyttämään verosuunnittelun tasoon ja -mahdollisuuksiin. Euroopan unionin epäyhtenevän ja läpinäkymättömän veropolitiikan takia yrityksillä on mahdollisuus laskea efektiivistä veroastettaan sijoittelemalla aineettomia omaisuuseriä alhaisemman verokannan valtioihin EU:n sisällä. Aineettoman omaisuuden arvonmääritykseen ei ole tarkkoja ja yhteneviä suuntaviivoja, jonka seurauksena aineettomien arvonmäärityksessä korostuu tulkinnanvaraisuus, joka puolestaan johtaa erimielisyyksiin.
KHO nojautuu ratkaisuissaan yhä enemmän OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin. Suomen lainsäädännöllisestä linjasta yhtenä merkittävänä tekijänä käy ilmi se, että verottaja ei saa uudelleenluonnehtia yrityksen käyttämää tosiasiallista liiketoimea siirtohinnoitteluoikaisuissaan. Kaiken kaikkiaan yritysten, verottajan ja oikeuslaitosten näkemykset poikkeavat useasti toisistaan. Tämä ilmentää yhteisten pelisääntöjen puutteellisuutta. Siirtohinnoitteluoikaisujen taustalla keskeiseen rooliin nousee huolimattomasti tehdyt siirtohinnoitteludokumentoinnit ja toimintoanalyysit. Yksinkertaistettuna siirtohinnoitteluoikaisuihin näyttää johtavan aineettoman omaisuuden vertailutietojen puutteet, aineettoman omaisuuden arvostamisen arvostuserimielisyydet sekä yhteisten suuntaviivojen vajaavaisuus.
The empirical part of the study has been carried out as a qualitative study, which includes a semi-structured expert interview, and legal analysis of the three decision of the Supreme Administrative Court. The results of the theme interview have been backed up by previous research to improve reliability, and the views of each of the parties involved in the legal process have been extensively addressed. The first part of the research focus on the background of the topic, previous research and the presentation of relevant issues.
The results of the theme interviewing reflect the importance of intangibles assets in the growth business, also reflected in the level and possibilities of tax planning used by companies. Due to the uneven and opaque tax policy of the European Union, companies have the opportunity to decrease their effective tax rate by positioning intangibles in countries with lower tax rate. There are no concise and consistent guidelines for the valuation of the intangible assets, as a result of which the valuation on intangibles assets emphasizes financial certainty, which in turn leads to disagreements.
In its solutions, KHO is increasingly relying on the OECD Transfer Pricing Guidelines. One of the important factors in the Finnish legislative line is that the tax authority must not re-designate the actual transaction used by the company in its transfer pricing adjustments. All in all, the views of businesses, the tax authority and the judiciary differ many times. This reflects the lack of common rules of the game. In the background of transfer pricing adjustments, neglected transfer pricing documentation and functional analyzes play a key role. Simplified, there are shortcomings in the comparative data of the leading intangible assets, valuation differences in the valuation of intangible assets and the lack of common guidelines to simplify transfer pricing adjustments.