Post-earnings announcement drift Helsingin pörssissä
Rantamo, Teemu (2019)
Kandidaatintutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112644290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112644290
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia Ball & Brownin (1968) löytämää Post Earnings Announcement Drift-anomaliaa Helsingin pörssissä. Kyseinen anomalia rikkoo tehokkaiden markkinoiden keskivahvaa ehtoa ja PEAD-hypoteesin mukaan positiivisten (negatiivisten) tulosyllättäjä-osakkeiden epänormaaleissa tuotoissa on tulosjulkistuksen jälkeen positiivinen (negatiivinen) liukuma.
Tutkimusaineistona käytetään OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluneita yhtiöitä vuosien 2007-2017 aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan tilikauden tulosjulkistuksia ja empiirinen osio toteutetaan tapahtumatutkimuksen keinoin. Epänormaaleja tuottoja tarkastellaan tapahtumaikkunan aikana sekä 60 päivää tulosjulkistuksen jälkeen. Tulosyllätys määritellään kolmella tavalla, jotka ovat raportoidun tuloksen vertaaminen vertailukauteen ja analyytikkojen ennusteeseen sekä näistä yhdistetyn tuplakriteerin käyttäminen. Tulosyllätyksen rajana käytetään 25 prosenttia.
Epänormaalit tuotot positiivisten tulosyllättäjien tapauksessa ovat PEAD-hypoteesin mukaisia, mutta negatiivisten tulosyllättäjien osalta hypoteesi hylätään. Liukuma epänormaaleissa tuotoissa on selvempi, kun tulosyllätys on määritelty käyttämällä analyytikkojen ennusteita vertailukauden sijasta. Liukuma on kuitenkin voimakkaimmillaan, kun tulosyllätys on määritelty tuplakriteerillä. Etenkin negatiivisten tulosyllättäjien tapauksessa epänormaalit tuotot kääntyvät yllättäen selkeästi positiivisiksi tutkimusperiodin loppupuolella. PEAD:n hyödyntäminen sijoittajien päätöksenteossa on haasteellista usean rajoitteen takia. The aim of this bachelors’ thesis is to study Post Earnings Announcement Drift on the Helsinki Stock Exchange. This anomaly was found by Ball & Brown (1968) and it violates semi-strong form of efficient market hypothesis. According to the PEAD anomaly there is positive (negative) drift in abnormal returns for positive (negative) earnings surprise in stocks after the earnings announcement day.
Firms included in the OMX Helsinki 25-index between the period 2007-2017 are used as sample data. Fiscal years’ earnings announcements are examined, and empirical part is executed by using event study methodology. Abnormal returns are examined during the event window and 60 days after the earnings announcement. Earnings surprises are determined in three different ways: by comparing announced earnings with either previous year earnings or analyst forecasts, and in addition, by using combination of these two, called the double criterion. The threshold for earnings surprise is 25 percent in this study.
Abnormal returns for positive earnings surprises are consistent with the PEAD-anomaly but the hypothesis is rejected for negative surprise stocks. Drift in abnormal returns is more distinct when earnings surprises are determined against analyst forecasts compared to previous year’s earnings. However, the drift is the strongest when earnings surprise is determined with the double criterion. Abnormal returns shift distinctly to positive in post-event window especially when negative earnings surprises are considered. Utilizing PEAD in investors decision making is challenging because of several restrictions which are found in this thesis.
Tutkimusaineistona käytetään OMX Helsinki 25 -indeksiin kuuluneita yhtiöitä vuosien 2007-2017 aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan tilikauden tulosjulkistuksia ja empiirinen osio toteutetaan tapahtumatutkimuksen keinoin. Epänormaaleja tuottoja tarkastellaan tapahtumaikkunan aikana sekä 60 päivää tulosjulkistuksen jälkeen. Tulosyllätys määritellään kolmella tavalla, jotka ovat raportoidun tuloksen vertaaminen vertailukauteen ja analyytikkojen ennusteeseen sekä näistä yhdistetyn tuplakriteerin käyttäminen. Tulosyllätyksen rajana käytetään 25 prosenttia.
Epänormaalit tuotot positiivisten tulosyllättäjien tapauksessa ovat PEAD-hypoteesin mukaisia, mutta negatiivisten tulosyllättäjien osalta hypoteesi hylätään. Liukuma epänormaaleissa tuotoissa on selvempi, kun tulosyllätys on määritelty käyttämällä analyytikkojen ennusteita vertailukauden sijasta. Liukuma on kuitenkin voimakkaimmillaan, kun tulosyllätys on määritelty tuplakriteerillä. Etenkin negatiivisten tulosyllättäjien tapauksessa epänormaalit tuotot kääntyvät yllättäen selkeästi positiivisiksi tutkimusperiodin loppupuolella. PEAD:n hyödyntäminen sijoittajien päätöksenteossa on haasteellista usean rajoitteen takia.
Firms included in the OMX Helsinki 25-index between the period 2007-2017 are used as sample data. Fiscal years’ earnings announcements are examined, and empirical part is executed by using event study methodology. Abnormal returns are examined during the event window and 60 days after the earnings announcement. Earnings surprises are determined in three different ways: by comparing announced earnings with either previous year earnings or analyst forecasts, and in addition, by using combination of these two, called the double criterion. The threshold for earnings surprise is 25 percent in this study.
Abnormal returns for positive earnings surprises are consistent with the PEAD-anomaly but the hypothesis is rejected for negative surprise stocks. Drift in abnormal returns is more distinct when earnings surprises are determined against analyst forecasts compared to previous year’s earnings. However, the drift is the strongest when earnings surprise is determined with the double criterion. Abnormal returns shift distinctly to positive in post-event window especially when negative earnings surprises are considered. Utilizing PEAD in investors decision making is challenging because of several restrictions which are found in this thesis.