Sähköautojen latausasemien tukimuodot Suomessa ja Pohjoismaissa
Ruuskanen, Päivi (2019)
Kandidaatintyö
Ruuskanen, Päivi
2019
School of Energy Systems, Sähkötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121247818
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121247818
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä tutkitaan ensisijaisesti sähköautojen latausasemien tukimuotoja Suomessa ja Pohjoismaissa. Pohjoismaista tarkastelun kohteeksi otettiin Norja ja Ruotsi, koska ne vastaavat markkina-alueena parhaiten Suomea. Latausasemien tukimuotojen ohella tarkasteltiin myös sähköautojen tukimuotoja, koska niillä on oleellinen rooli sähköautojen yleistymisessä. Työssä keskityttiin ladattaviin sähköhenkilöautoihin, joilla tarkoitetaan täyssähköautoja sekä ladattavia hybridejä. Työ tehtiin kirjallisuuskatsauksena.
Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on suuria eroavaisuuksia siinä, miten ne tukevat sähköautoja. Norja poikkeaa muiden Pohjoismaiden linjasta eniten. Siellä sähköautojen tukeminen keskittyy vapautuksiin veroista tai säännöistä, joita polttomoottoriautojen omistajat maksavat, ei niinkään tukiin, joita maksetaan suoraan sähköauton omistajalle. Suomessa ja Ruotsissa sähköauton hankintaan maksetaan avustusta. Ruotsissa myös sähköautojen verotuksella on isompi rooli kuin Suomessa. Norjan tukimalli ohjaa vahvimmin täyssähköautojen hankitaan, kun taas Suomessa ja Ruotsissa ladattavat hybridiautot ovat suositumpia.
Kaikissa tarkastelun maissa latauspisteisiin kohdistuvilla tuilla on saatu tuloksia aikaan, vaikka niiden painopisteet ovat erilaiset. Suomessa latauspistetukea on tarjolla taloyhtiöille ja julkisiin latauspisteisiin. Norjassa tuet keskittyvät julkisten pikalatauspisteiden tukemiseen. Ruotsissa tukea on tarjolla monipuolisesti julkisille latauspisteille, kotilatauspisteille sekä latauspisteille, jotka sijaitsevat esimerkiksi työpaikoilla tai taloyhtiöissä. Ruotsissa tulosten arvioinnissa ei keskitytä vain asennettujen latauspisteiden määrään vaan myös lasketaan, kuinka paljon asennetut latauspisteet vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Norjan sähköautoilun tukimallilla on saatu aikaan vertailumaiden suurin kasvu sähköautojen ja niiden latauspisteiden määrässä. Suomen tukimallissa olisi vielä hiomista, koska Ruotsi näyttää päässeen parempaan kasvuun omalla tukimallillaan kuin Suomi. The aim of this Bachelor’s thesis is to examine incentives that are directed for building charging stations for electric vehicles in Finland and other Nordic countries. Out of Nordic countries Norway and Sweden were selected as part of the comparison because as a market area they are the most similar to Finland. In addition incentives that are targeted for electric cars were also examined because they have a substantial role in how the electric car market develops. This study concentrates on electric vehicles such as battery electric vehicles and plug-in hybrid electric vehicles.
There are big differences in how Finland, Norway and Sweden give incentives for electric cars. Norway differs the most compared to Finland and Sweden. In Norway the majority of the incentives concentrate on reliefs in taxes and regulations for electric cars compared to vehicles equipped with an internal combustion engine. Almost no direct supports are paid for electric car owners. In Finland and Sweden incentives are paid directly to people who purchase electric cars. How car taxes are being paid plays also a bigger role in Sweden than in Finland. Norway’s incentive model steers most people to buy battery electric vehicles meanwhile in Finland and in Sweden plug-in hybrid electric vehicles are more popular.
In all of the countries in this study, results are being made with the incentives that are aimed for charging points for electric cars even though the incentives concentrate on different areas. In Finland incentives are given for housing companies and for public charging points. In Norway the incentives are mainly directed for public fast charging. In Sweden incentives are available for several purposes such as for public charging points, charging at home and charging points that are for restricted use such as in work places and housing companies. In Sweden, the amount of assembled electric vehicle charging points is evaluated as well as how much the assembled charging points reduce greenhouse gases.
Out of the countries in the comparison Norway’s incentive model seems to be the most effective if we look at the number of electric cars and assembled charging points. Finland’s incentive model needs a bit more adjustment because Sweden, too, seems to be in bigger growth with its incentive model than Finland.
Suomella, Norjalla ja Ruotsilla on suuria eroavaisuuksia siinä, miten ne tukevat sähköautoja. Norja poikkeaa muiden Pohjoismaiden linjasta eniten. Siellä sähköautojen tukeminen keskittyy vapautuksiin veroista tai säännöistä, joita polttomoottoriautojen omistajat maksavat, ei niinkään tukiin, joita maksetaan suoraan sähköauton omistajalle. Suomessa ja Ruotsissa sähköauton hankintaan maksetaan avustusta. Ruotsissa myös sähköautojen verotuksella on isompi rooli kuin Suomessa. Norjan tukimalli ohjaa vahvimmin täyssähköautojen hankitaan, kun taas Suomessa ja Ruotsissa ladattavat hybridiautot ovat suositumpia.
Kaikissa tarkastelun maissa latauspisteisiin kohdistuvilla tuilla on saatu tuloksia aikaan, vaikka niiden painopisteet ovat erilaiset. Suomessa latauspistetukea on tarjolla taloyhtiöille ja julkisiin latauspisteisiin. Norjassa tuet keskittyvät julkisten pikalatauspisteiden tukemiseen. Ruotsissa tukea on tarjolla monipuolisesti julkisille latauspisteille, kotilatauspisteille sekä latauspisteille, jotka sijaitsevat esimerkiksi työpaikoilla tai taloyhtiöissä. Ruotsissa tulosten arvioinnissa ei keskitytä vain asennettujen latauspisteiden määrään vaan myös lasketaan, kuinka paljon asennetut latauspisteet vähentävät kasvihuonepäästöjä.
Norjan sähköautoilun tukimallilla on saatu aikaan vertailumaiden suurin kasvu sähköautojen ja niiden latauspisteiden määrässä. Suomen tukimallissa olisi vielä hiomista, koska Ruotsi näyttää päässeen parempaan kasvuun omalla tukimallillaan kuin Suomi.
There are big differences in how Finland, Norway and Sweden give incentives for electric cars. Norway differs the most compared to Finland and Sweden. In Norway the majority of the incentives concentrate on reliefs in taxes and regulations for electric cars compared to vehicles equipped with an internal combustion engine. Almost no direct supports are paid for electric car owners. In Finland and Sweden incentives are paid directly to people who purchase electric cars. How car taxes are being paid plays also a bigger role in Sweden than in Finland. Norway’s incentive model steers most people to buy battery electric vehicles meanwhile in Finland and in Sweden plug-in hybrid electric vehicles are more popular.
In all of the countries in this study, results are being made with the incentives that are aimed for charging points for electric cars even though the incentives concentrate on different areas. In Finland incentives are given for housing companies and for public charging points. In Norway the incentives are mainly directed for public fast charging. In Sweden incentives are available for several purposes such as for public charging points, charging at home and charging points that are for restricted use such as in work places and housing companies. In Sweden, the amount of assembled electric vehicle charging points is evaluated as well as how much the assembled charging points reduce greenhouse gases.
Out of the countries in the comparison Norway’s incentive model seems to be the most effective if we look at the number of electric cars and assembled charging points. Finland’s incentive model needs a bit more adjustment because Sweden, too, seems to be in bigger growth with its incentive model than Finland.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Koronapandemian vaikutukset sähkönkysyntään Euroopassa ja Suomessa
Hiltunen, Teemu (2023)Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan koronaviruspandemian (COVID-19) aiheuttamia muutoksia sähköenergian kysyntään Euroopassa sekä Suomessa. Työssä Euroopan tilannetta koronapandemian aikana tarkastellaan kirjallisuuskatsauksena. ... -
Sähköasiakas ja sähköverkko 2030
Lassila, Jukka; Haakana, Juha; Haapaniemi, Jouni; Räisänen, Otto; Partanen, Jarmo
Tutkimusraportit - Research Reports (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, 31.03.2019)Hankkeessa saavutetut tulokset ilmentävät sitä haasteellisuutta, mitä liittyy erityisesti taantuvien alueiden sähkönjakeluinfrastruktuurin kehittämiseen. Tulokset tukevat käsitystä, että useissa skenaarioissa verkossa ... -
Modelling of changes in electricity end-use and their impacts on electricity distribution
Tuunanen, Jussi
Acta Universitatis Lappeenrantaensis (Lappeenranta University of Technology, 27.11.2015)The electricity distribution sector will face significant changes in the future. Increasing reliability demands will call for major network investments. At the same time, electricity end-use is undergoing profound changes. ...