Epäsuorien kontaminaatiomittausmenetelmien vertailu Loviisan ydinvoimalaitoksella
Arola, Atte (2019)
Kandidaatintyö
2019
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748462
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748462
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö tehtiin Loviisan ydinvoimalaitoksen säteilysuojeluorganisaatiolle. Loviisan voimalaitoksella käytettiin tämän työn tekohetkellä märkäpyyhkäisymenetelmää epäsuoriin kontaminaatiomittauksiin. Märkäpyyhkäisymenetelmä oli kuitenkin tarkoitus korvata kuivapyyhkäisymenetelmällä.
Tässä työssä toteutettiin mittauskampanja, jonka tarkoituksena oli selvittää, onko menetelmän vaihtamiselle havaittavissa esteitä ja dokumentoida kuiva- ja märkäpyyhkäisymenetelmien erot. Erojen tunnistaminen on tärkeää, jotta esimerkiksi vuosittain toistuvien mittausten tulosten vertailu mahdollistuisi, vaikka näytteenottomenetelmää vaihdettaisiinkin.
Mittauskampanjassa kerättiin 256 näytettä, joista 112:lle tehtiin myös laboratorion gammaspektrometrinen analyysi. Laboratoriotuloksia verrattiin pyyhkäisynäyteanalysaattorin mittaustuloksiin. Menetelmiä verrattiin tässä työssä toisiinsa ennen kaikkea erilaisten suhdelukujen avulla. Tulosten perusteella havaittiin, että ihannetulokset saavutetaan tiettyjä mittausparametrejä muuttamalla. Näille parametreille laskettiin tässä työssä uudet arvot. Loppujen lopuksi menetelmän vaihtamiselle ei tämän työn perusteella havaittu esteitä.
Tässä työssä toteutettiin mittauskampanja, jonka tarkoituksena oli selvittää, onko menetelmän vaihtamiselle havaittavissa esteitä ja dokumentoida kuiva- ja märkäpyyhkäisymenetelmien erot. Erojen tunnistaminen on tärkeää, jotta esimerkiksi vuosittain toistuvien mittausten tulosten vertailu mahdollistuisi, vaikka näytteenottomenetelmää vaihdettaisiinkin.
Mittauskampanjassa kerättiin 256 näytettä, joista 112:lle tehtiin myös laboratorion gammaspektrometrinen analyysi. Laboratoriotuloksia verrattiin pyyhkäisynäyteanalysaattorin mittaustuloksiin. Menetelmiä verrattiin tässä työssä toisiinsa ennen kaikkea erilaisten suhdelukujen avulla. Tulosten perusteella havaittiin, että ihannetulokset saavutetaan tiettyjä mittausparametrejä muuttamalla. Näille parametreille laskettiin tässä työssä uudet arvot. Loppujen lopuksi menetelmän vaihtamiselle ei tämän työn perusteella havaittu esteitä.