Ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuustekijöiden analysointi
Marjakangas, Kyösti (2020)
Diplomityö
Marjakangas, Kyösti
2020
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001081479
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001081479
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli analysoida case-organisaation ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuustekijöitä. Tutkielmassa laadittiin teoreettinen malli, jonka avulla tuottavuustekijöitä voidaan analysoida. Teoreettinen malli perustui innovaatioprosessien sukupolvimalliin. Mallin mukaan avoimempi kehitystoiminta parantaa case-organisaation ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuutta.
Tutkimuksessa testattiin case-organisaation valmiutta hyödyntää teoreettista mallia, oman ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuuden parantamisessa. Tutkimus toteutettiin hypoteettis-deduktiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla.
Tutkimuksessa selvisi, että organisaatiolla on asiakkuuteen, prosesseihin, kyvykkyyksiin ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä, joiden avulla se pystyy vaikuttamaan omaan tuottavuuteen. Tutkimuksessa selvennettiin myös, millaisia resursseja avoimempi kehitys vaatii ja millaisia kyvykkyyksiä ja haasteita case-organisaatiolla on hyödyntää avoimempaa kehitystoimintaa. Näin muodostui kokonaiskuva teoreettisen mallin ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Keskeisin havainto on että case-organisaatiolla on eniten kyvykkyyttä tiedonhallinnassa ja se näkyy vahvasti osana päivittäistä työtä. Eniten haasteita case-organisaatiolla on nähdä itseohjautuvuus jatkuvasti kehittyvänä prosessina.
Tutkimuksessa löydettyjen tekijöiden hyödyntäminen muualla kuin case-organisaatiossa on haastavaa, mutta tutkielmassa laadittu teoreettinen malli on hyödynnettävissä myös case-organisaation ulkopuolella. Mallin lähtökohtana on ollut valmistavan teollisuuden ja ohjelmistotuotannon yhteensovittaminen, mikä tulee ottaa huomioon mallin hyödyntämisessä ja jatkokehityksessä. The aim of the thesis was to analyze the productivity factors of the case organization's software development activities. In the thesis created theoretical model for analyzing productivity factors. The theoretical model was based on the generation model of innovation processes. According to the model using more open development activities can increase productivity of sofware development process of the case-organisation.
The study tested the case organization's capability to utilize a theoretical model to improve the productivity of its own software development activities. The study was conducted as a hypothetical-deductive survey. The empirical research data of the study was collected through electronic questionnaires.
The study found that the organization has factors related to customer relationships, processes, capabilities and culture that allow it to influence its own productivity. The study also clarified what kind of resources more open development requires, and what kind of capabilities and challenges the case-organization has to advantage of more open development activities. The study provides an overall view of the factors how theoretical model affecting productivity of the software development activities. The key finding is that the case organization has the most capabilities in information management and it is significant part of daily work. The greatest challenge for a case organization is to see self-steering as a constantly evolving process.
Using the productivity factors found in the study outside the case organization is challenging, but the theoretical model developed in the thesis can also be used outside the case organization. The model is based on a combination of manufacturing industry and software production, which should be taken into account when exploiting and further developing the model.
Tutkimuksessa testattiin case-organisaation valmiutta hyödyntää teoreettista mallia, oman ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuuden parantamisessa. Tutkimus toteutettiin hypoteettis-deduktiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla.
Tutkimuksessa selvisi, että organisaatiolla on asiakkuuteen, prosesseihin, kyvykkyyksiin ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä, joiden avulla se pystyy vaikuttamaan omaan tuottavuuteen. Tutkimuksessa selvennettiin myös, millaisia resursseja avoimempi kehitys vaatii ja millaisia kyvykkyyksiä ja haasteita case-organisaatiolla on hyödyntää avoimempaa kehitystoimintaa. Näin muodostui kokonaiskuva teoreettisen mallin ohjelmistokehitystoiminnan tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Keskeisin havainto on että case-organisaatiolla on eniten kyvykkyyttä tiedonhallinnassa ja se näkyy vahvasti osana päivittäistä työtä. Eniten haasteita case-organisaatiolla on nähdä itseohjautuvuus jatkuvasti kehittyvänä prosessina.
Tutkimuksessa löydettyjen tekijöiden hyödyntäminen muualla kuin case-organisaatiossa on haastavaa, mutta tutkielmassa laadittu teoreettinen malli on hyödynnettävissä myös case-organisaation ulkopuolella. Mallin lähtökohtana on ollut valmistavan teollisuuden ja ohjelmistotuotannon yhteensovittaminen, mikä tulee ottaa huomioon mallin hyödyntämisessä ja jatkokehityksessä.
The study tested the case organization's capability to utilize a theoretical model to improve the productivity of its own software development activities. The study was conducted as a hypothetical-deductive survey. The empirical research data of the study was collected through electronic questionnaires.
The study found that the organization has factors related to customer relationships, processes, capabilities and culture that allow it to influence its own productivity. The study also clarified what kind of resources more open development requires, and what kind of capabilities and challenges the case-organization has to advantage of more open development activities. The study provides an overall view of the factors how theoretical model affecting productivity of the software development activities. The key finding is that the case organization has the most capabilities in information management and it is significant part of daily work. The greatest challenge for a case organization is to see self-steering as a constantly evolving process.
Using the productivity factors found in the study outside the case organization is challenging, but the theoretical model developed in the thesis can also be used outside the case organization. The model is based on a combination of manufacturing industry and software production, which should be taken into account when exploiting and further developing the model.