Ympäristön ja taloudellisen tilan suhde EU-maissa ja ympäristönsuojelumenojen yhteys havaittuun suhteeseen
Mustonen, Essi (2020)
Kandidaatintutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001101731
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001101731
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on tutkia taloudellisen tilan vaikutusta ympäristöongelmien tasoon Euroopan Unionin alueella. Talouden ja ympäristön suhdetta tutkitaan ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän avulla. Uutena ulottuvuutena työssä tarkastellaan ympäristönsuojelumenoja EU-maissa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita selvittämään näiden menojen suhdetta taloudelliseen asemaan. Samalla voimassa on oletus, että ympäristönsuojelumenot parantavat ympäristön tilaa.
Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Analyysin pohjana on paneelidata, jossa on tietoa EU-maiden taloudellisista ja ympäristön tilaan linkittyvistä muuttujista. Paneelidataa analysoidaan kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten estimaattoreilla. Testattavissa malleissa ympäristöongelmia kuvataan hiilidioksidipäästöillä ja kasvihuonekaasuilla. Selittävinä muuttujina EKC-hypoteesin mukaisesti toimii bruttokansantuote sekä sen neliö. Kontrollimuuttujiksi on valittu energian kulutus ja ympäristönsuojelumenot.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän toteutuvan molemmille ympäristöongelmien indikaattoreille, hiilidioksidipäästöille sekä kasvihuonekaasuille. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia antoi kaksi mallia. Ympäristönsuojelumenojen yhteys ilmiöön ei ole yksiselitteinen. Aineiston mukaan ympäristönsuojelumenot ovat kuitenkin vahvemmin yhteydessä bruttokansantuotteeseen kuin päästöihin. This bachelor’s thesis aims to examine the relationship between income and environmental degradation in the European Union. Environmental Kuznets curve is applied to find the relationship between the income and environment. As a new perspective, environmental protection expenditure in the EU countries is examined. The research takes interest in finding how the environmental protection expenditure is connected to the economic conditions. At the same time, it is assumed that environmental protection expenditure reduces the environmental degradation.
In this thesis, quantitative methods are used. A panel data set, which includes economically and environmentally linked variables, works as a base of the analysis. Fixed and random effects estimators are utilized to analyze the panel data. Carbon dioxide emissions and greenhouse gases represent the level of environmental degradation. According to the EKC hypothesis, gross domestic product and squared gross domestic product are used as explanatory variables. Energy consumption and environmental protection expenditure are used as control variables.
As a result of this study, the environmental Kuznets curve is present for both indicators of environmental degradation, carbon dioxide and greenhouse gases. Statistically significant results can be seen in two models. The connection of the hypothesis and environmental protection expenditure is not unambiguous. However, there is some evidence that environmental protection expenditure is strongly linked with gross domestic product but not with emissions.
Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Analyysin pohjana on paneelidata, jossa on tietoa EU-maiden taloudellisista ja ympäristön tilaan linkittyvistä muuttujista. Paneelidataa analysoidaan kiinteiden ja satunnaisten vaikutusten estimaattoreilla. Testattavissa malleissa ympäristöongelmia kuvataan hiilidioksidipäästöillä ja kasvihuonekaasuilla. Selittävinä muuttujina EKC-hypoteesin mukaisesti toimii bruttokansantuote sekä sen neliö. Kontrollimuuttujiksi on valittu energian kulutus ja ympäristönsuojelumenot.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän toteutuvan molemmille ympäristöongelmien indikaattoreille, hiilidioksidipäästöille sekä kasvihuonekaasuille. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia antoi kaksi mallia. Ympäristönsuojelumenojen yhteys ilmiöön ei ole yksiselitteinen. Aineiston mukaan ympäristönsuojelumenot ovat kuitenkin vahvemmin yhteydessä bruttokansantuotteeseen kuin päästöihin.
In this thesis, quantitative methods are used. A panel data set, which includes economically and environmentally linked variables, works as a base of the analysis. Fixed and random effects estimators are utilized to analyze the panel data. Carbon dioxide emissions and greenhouse gases represent the level of environmental degradation. According to the EKC hypothesis, gross domestic product and squared gross domestic product are used as explanatory variables. Energy consumption and environmental protection expenditure are used as control variables.
As a result of this study, the environmental Kuznets curve is present for both indicators of environmental degradation, carbon dioxide and greenhouse gases. Statistically significant results can be seen in two models. The connection of the hypothesis and environmental protection expenditure is not unambiguous. However, there is some evidence that environmental protection expenditure is strongly linked with gross domestic product but not with emissions.