Vihreiden korkorahastojen nousu osana vastuullista sijoittamista
Tuovinen, Aki-Petteri (2019)
Kandidaatintutkielma
2019
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314150
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001314150
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkimus pyrkii ottamaan kantaan markkinoille hiljattain enemmän ilmestyneisiin vihreisiin velkakirjoihin, jotka implementoivat sekä ESG-integraation että impaktisijoittamisen periaatteita tehdessään sijoituspäätöksiään uusiin velkakirjoihin korkorahaston sisällä. Tutkimuksen aikaväliksi valikoitui viisi vuotta vuoden 2014 marraskuun alusta vuoden 2019 marraskuun alkuun ja noteerauspäivänä käytettiin maanantaita.
Tutkimuksen kohdemaana toimii Yhdysvallat, jonka perusteella tutkimukseen valittiin 10 vihreää korkorahastoa US SIF:in (2019) yhteistyö rahastoyhtiöiltä. Kaikki 10 vihreää korkorahastoa sijoittavat varallisuutensa pääasiassa Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilta löytyviin vihreisiin velkakirjoihin noudattaen sekä ESG-integraation että impaktisijoittamisen periaatteita. Tutkimuksen kohteeksi valittiin korkorahastot osakerahastojen sijaan, sillä niiden kautta varallisuus saadaan suoraan sijoitettua joko yksityisen- tai julkisensektorin vihreisiin projekteihin. Tutkimuksen vertailuindeksiksi valikoitui Vanguard Total Bond Market -indeksi, joka on yksi Yhdysvaltojen suurimmista korkomarkkinoita yleisesti seuraava indeksi. Valittujen vihreiden korkorahastojen menestymistä arvioidaan kolmella riskimukautetulla mittarilla, jotka ovat Sharpen (1966) ja Treynor (1966) luku sekä Jensen (1968) alfa. Tämän lisäksi tutkitaan kyseisten rahastojen keskimääräisiä tuottoja viiden vuoden ajalta sekä tuottojen keskimääräistä hajontaa volatiliteetin avulla.
Tutkimustuloksista nähdään, että 40% valituista vihreistä korkorahastoista tuottivat viiden vuoden aikaperiodilla paremmin kuin korkomarkkinoita kuvaava Vanguard Total Bond Market -indeksi. Samassa ajassa yhtä iso osuus vihreistä korkorahasoista tuotti joko saman verran tai hieman vähemmän kuin vertailuindeksi ja, vain 20% tutkimusaineiston vihreistä korkorahastoista tuotti reilusti tappiota. Nämä tappiota tuottaneet vihreät korkorahastot olivat luottoluokaltaan korkean riskin korkorahastoja. Riskiprofiililtaan kaikki muut paitsi korkean riskin korkorahastot olivat parempia sijoituskohteita kuin vertailuindeksi. Yli-tai alituotosta kertova Jensenin (1968) alfa ei ollut minkään korkorahaston kohdalla tilastollisesti merkittävä edes 10% riskitasolla. Tuloksiin perustuen on mahdotonta sanoa, olivatko vihreät korkorahastot konventionaalisia korkorahastoja parempia sijoituskohteita, vaikka niiden riskiprofiili tarjoaakin houkuttelevan vaihtoehdon. The purpose of this bachelor thesis is to examine whether mutual green bond funds have been performing better than conventional mutual bond funds. The mutual green bond funds which were selected into this thesis are implementing either ESG-integration or impact investing principles in decision-making process. The time period in this study was between 03.11.2014 – 04.11.2019.
Ten mutual green bond funds were chosen from US SIF’s (2019) mutual bond fund list as it is providing valid and comprehensive mutual green bond funds which can be employed under this thesis. Consequently, this study examines the performance of mutual green bond funds in United States. The performance of these mutual green bond funds is examined by using three risk-adjusted measures which are Sharpen (1966) ratio, Treynor (1966) ratio and Jensen (1968) alpha. On top of the risk-adjusted measures, annualized rate of return and the volatility of returns were examined in the given period of time. Mutual bond funds were chosen over mutual equity funds as mutual bond funds invest directly in bonds which main purpose is to enhance ESG-factors throughout green projects set up by individual companies or states. The benchmark index used in this thesis was Vanguard Total Bond Market -index which provides wide exposure of the US bond market development in general.
The result of the study indicates that 40% of the mutual green bonds were performing better than the benchmark index in general. In the same time period, the other 40% of the mutual green bonds in this study were generating returns either in the same level or slightly less than the benchmark index. Therefore, the rest 20% of mutual green bonds were performing remarkably poorly although these mutual green bonds were categorized as high yield bond - funds whereby their risk profile is initially higher. The risk profile of the rest mutual green bonds under this study was either the same or less. The result of Jensen (1968) alphas were not statistically significant even in 10% risk level. Therefore, it remains unable to determine whether these mutual green bond funds were better or worse investments in the given time period although most of their risk profile provides tempting option for current investors.
Tutkimuksen kohdemaana toimii Yhdysvallat, jonka perusteella tutkimukseen valittiin 10 vihreää korkorahastoa US SIF:in (2019) yhteistyö rahastoyhtiöiltä. Kaikki 10 vihreää korkorahastoa sijoittavat varallisuutensa pääasiassa Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilta löytyviin vihreisiin velkakirjoihin noudattaen sekä ESG-integraation että impaktisijoittamisen periaatteita. Tutkimuksen kohteeksi valittiin korkorahastot osakerahastojen sijaan, sillä niiden kautta varallisuus saadaan suoraan sijoitettua joko yksityisen- tai julkisensektorin vihreisiin projekteihin. Tutkimuksen vertailuindeksiksi valikoitui Vanguard Total Bond Market -indeksi, joka on yksi Yhdysvaltojen suurimmista korkomarkkinoita yleisesti seuraava indeksi. Valittujen vihreiden korkorahastojen menestymistä arvioidaan kolmella riskimukautetulla mittarilla, jotka ovat Sharpen (1966) ja Treynor (1966) luku sekä Jensen (1968) alfa. Tämän lisäksi tutkitaan kyseisten rahastojen keskimääräisiä tuottoja viiden vuoden ajalta sekä tuottojen keskimääräistä hajontaa volatiliteetin avulla.
Tutkimustuloksista nähdään, että 40% valituista vihreistä korkorahastoista tuottivat viiden vuoden aikaperiodilla paremmin kuin korkomarkkinoita kuvaava Vanguard Total Bond Market -indeksi. Samassa ajassa yhtä iso osuus vihreistä korkorahasoista tuotti joko saman verran tai hieman vähemmän kuin vertailuindeksi ja, vain 20% tutkimusaineiston vihreistä korkorahastoista tuotti reilusti tappiota. Nämä tappiota tuottaneet vihreät korkorahastot olivat luottoluokaltaan korkean riskin korkorahastoja. Riskiprofiililtaan kaikki muut paitsi korkean riskin korkorahastot olivat parempia sijoituskohteita kuin vertailuindeksi. Yli-tai alituotosta kertova Jensenin (1968) alfa ei ollut minkään korkorahaston kohdalla tilastollisesti merkittävä edes 10% riskitasolla. Tuloksiin perustuen on mahdotonta sanoa, olivatko vihreät korkorahastot konventionaalisia korkorahastoja parempia sijoituskohteita, vaikka niiden riskiprofiili tarjoaakin houkuttelevan vaihtoehdon.
Ten mutual green bond funds were chosen from US SIF’s (2019) mutual bond fund list as it is providing valid and comprehensive mutual green bond funds which can be employed under this thesis. Consequently, this study examines the performance of mutual green bond funds in United States. The performance of these mutual green bond funds is examined by using three risk-adjusted measures which are Sharpen (1966) ratio, Treynor (1966) ratio and Jensen (1968) alpha. On top of the risk-adjusted measures, annualized rate of return and the volatility of returns were examined in the given period of time. Mutual bond funds were chosen over mutual equity funds as mutual bond funds invest directly in bonds which main purpose is to enhance ESG-factors throughout green projects set up by individual companies or states. The benchmark index used in this thesis was Vanguard Total Bond Market -index which provides wide exposure of the US bond market development in general.
The result of the study indicates that 40% of the mutual green bonds were performing better than the benchmark index in general. In the same time period, the other 40% of the mutual green bonds in this study were generating returns either in the same level or slightly less than the benchmark index. Therefore, the rest 20% of mutual green bonds were performing remarkably poorly although these mutual green bonds were categorized as high yield bond - funds whereby their risk profile is initially higher. The risk profile of the rest mutual green bonds under this study was either the same or less. The result of Jensen (1968) alphas were not statistically significant even in 10% risk level. Therefore, it remains unable to determine whether these mutual green bond funds were better or worse investments in the given time period although most of their risk profile provides tempting option for current investors.