F-scoren soveltuvuus ja menestys Helsingin pörssissä vuosina 2013 – 2018
Valvisto, Liisa (2020)
Kandidaatintutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002034292
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002034292
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on tutkia, voiko Piotroskin F-scoren avulla saavuttaa ylituottoja Helsingin pörssissä. F-scoren avulla muodostetun portfolion menestymistä verrataan arvostrategialla muodostetun portfolion menestykseen ja OMX Helsinki -indeksiin. Tutkielman empiirisessä osiossa muodostetaan vuosittain arvostrategialla muodostettu portfolio ja korkean F-scoren portfolio aikavälillä 2013-2017, ja niiden menestymistä seurataan 12 kuukauden periodin ajan. Portfolioiden suoriutumista mitataan Jensenin alfan, Sharpen luvun ja Treynorin luvun avulla.
Tulosten perusteella korkean F-scoren portfolio on saavuttanut noin 21 prosentin keskimääräisen vuosituoton. Korkean F-scoren portfolio ylitti markkinoiden tuottoindeksin keskimääräisen vuosituoton noin 5,7 prosenttiyksiköllä ja arvostrategialla muodostetun portfolion keskimääräisen vuosituoton noin 3,2 prosenttiyksiköllä. Suomen osakemarkkinoiden koon vuoksi korkean F-scoren portfoliosta muodostui suhteellisen pieni, ja sillä havaittiin korkeampi kokonaisriski kuin markkinoilla tai arvostrategialla muodostetulla portfoliolla. Riskikorjattujen menestysmittarien tulokset ovat osin ristiriitaiset. Korkean F-scoren portfolio ei ole saavuttanut yhtä korkeaa tuoton ja riskin välistä suhdetta kuin arvostrategialla muodostettu portfolio, kun riskin mittarina on sijoituksen kokonaisriskin huomioiva Sharpen luku. Sen sijaan systemaattisen riskin huomioivan Treynorin luvun tuloksien perusteella F-scoren avulla luotu portfolio menestyi sijoituskohteista parhainten. Jensenin alfan perusteella kumpikaan portfolio ei kuitenkaan tuottanut tilastollisesti merkitseviä ylituottoja. The aim of this thesis is to investigate whether Piotroski's F-Score can generate excess returns on the Helsinki Stock Exchange. The success of the portfolio created using F-Score is compared to the performance of the portfolio created using value strategy and the OMX Helsinki index. The empirical section of the thesis forms an annual value strategy portfolio and a high F-Score portfolio over the period 2013-2017 and monitors their success over a 12-month period. Portfolio performance is measured by Jensen's Alpha, Sharpe ratio and Treynor ratio.
Based on the results, the high F-Score portfolio has achieved an average annual return of about 21%. The high F-Score portfolio outperformed the average annual return of the market return index by about 5.7 percentage points and the average annual return of the portfolio formed using value strategy by about 3.2 percentage points. Due to the size of the Finnish stock market, the high F-Score portfolio became relatively small, thus exposing it to a higher overall risk than the market or the portfolio formed using value strategy. The results of the risk adjusted performance measures are partly contradictory. High F-Score portfolio has not achieved as high return-to-risk ratio as the portfolio formed using value strategy, when measured by the Sharpe ratio, which takes into account the overall risk of the investment. Instead, based on the results of the Treynor ratio, which takes systematic risk into account, the portfolio created using F-Score was best performing investment. However, according to Jensen Alpha, neither portfolio produced statistically significant excess returns.
Tulosten perusteella korkean F-scoren portfolio on saavuttanut noin 21 prosentin keskimääräisen vuosituoton. Korkean F-scoren portfolio ylitti markkinoiden tuottoindeksin keskimääräisen vuosituoton noin 5,7 prosenttiyksiköllä ja arvostrategialla muodostetun portfolion keskimääräisen vuosituoton noin 3,2 prosenttiyksiköllä. Suomen osakemarkkinoiden koon vuoksi korkean F-scoren portfoliosta muodostui suhteellisen pieni, ja sillä havaittiin korkeampi kokonaisriski kuin markkinoilla tai arvostrategialla muodostetulla portfoliolla. Riskikorjattujen menestysmittarien tulokset ovat osin ristiriitaiset. Korkean F-scoren portfolio ei ole saavuttanut yhtä korkeaa tuoton ja riskin välistä suhdetta kuin arvostrategialla muodostettu portfolio, kun riskin mittarina on sijoituksen kokonaisriskin huomioiva Sharpen luku. Sen sijaan systemaattisen riskin huomioivan Treynorin luvun tuloksien perusteella F-scoren avulla luotu portfolio menestyi sijoituskohteista parhainten. Jensenin alfan perusteella kumpikaan portfolio ei kuitenkaan tuottanut tilastollisesti merkitseviä ylituottoja.
Based on the results, the high F-Score portfolio has achieved an average annual return of about 21%. The high F-Score portfolio outperformed the average annual return of the market return index by about 5.7 percentage points and the average annual return of the portfolio formed using value strategy by about 3.2 percentage points. Due to the size of the Finnish stock market, the high F-Score portfolio became relatively small, thus exposing it to a higher overall risk than the market or the portfolio formed using value strategy. The results of the risk adjusted performance measures are partly contradictory. High F-Score portfolio has not achieved as high return-to-risk ratio as the portfolio formed using value strategy, when measured by the Sharpe ratio, which takes into account the overall risk of the investment. Instead, based on the results of the Treynor ratio, which takes systematic risk into account, the portfolio created using F-Score was best performing investment. However, according to Jensen Alpha, neither portfolio produced statistically significant excess returns.