Yhdyskuntalietteiden hyötykäyttö Suomessa
Hölsä, Atte (2020)
Kandidaatintyö
2020
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002175584
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002175584
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten yhdyskuntalietteitä käytetään hyödyksi Suomessa ja kuinka paljo lietteitä vuosittain tuotetaan. Lietteiden koostumusta tutkitaan ravinteiden ja haitta-aineiden näkökulmasta ja perehdytään nykyisiin käsittely menetelmiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin olemassa olevaa kirjallisuutta ja KIVOn jäsenille toteutettua kyselytutkimusta.
Yhdyskuntienjätevedenpuhdistamoilla syntyy vedenpuhdistusprosessin seurauksena lietettä, joka sisältää paljon ravinteita, kuten kaliumia, typpeä ja erityisesti fosforia, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Hyödyllisten ravinteiden lisäksi yhdyskuntalietteissä on myös paljon erilaisia haitta-aineita. Lietteet sisältävät voivat sisältää patogeeneja, lääkeaineita, mikromuoveja, raskasmetalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Näistä vain raskasmetalleille ja osalle patogeeneista on asetettu Suomen laissa rajoitteet. Muiden haitta-aineiden, kuten mikromuovien, pitoisuus ja haitallisuus voi olla tuntematon Suomessa. Lietteet käsitellään Suomessa hygieeniselle tasolle useimmiten mädättämällä ja/tai kompostoimalla. Muitakin käsittelytapoja on, mutta niiden osuudet ovat melko pienet. Hyötykäyttötavoista suosituimmat olivat viherrakentaminen ja maatalous. Viherrakentamisen osuus oli noin puolet kaikista tuotetuista yhdyskuntalietteistä ja maataloudella vastaavasti noin 40%. Muut lietteet menivät joko varastointiin tai ne käytettiin maisemointi tarkoituksessa. Laskennallisesti epäorgaanisista lannoitteista fosforia voitaisiin korvata voin 36-82% ja typpeä vastaavasti 3-7%.
Yhdyskuntienjätevedenpuhdistamoilla syntyy vedenpuhdistusprosessin seurauksena lietettä, joka sisältää paljon ravinteita, kuten kaliumia, typpeä ja erityisesti fosforia, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Hyödyllisten ravinteiden lisäksi yhdyskuntalietteissä on myös paljon erilaisia haitta-aineita. Lietteet sisältävät voivat sisältää patogeeneja, lääkeaineita, mikromuoveja, raskasmetalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Näistä vain raskasmetalleille ja osalle patogeeneista on asetettu Suomen laissa rajoitteet. Muiden haitta-aineiden, kuten mikromuovien, pitoisuus ja haitallisuus voi olla tuntematon Suomessa. Lietteet käsitellään Suomessa hygieeniselle tasolle useimmiten mädättämällä ja/tai kompostoimalla. Muitakin käsittelytapoja on, mutta niiden osuudet ovat melko pienet. Hyötykäyttötavoista suosituimmat olivat viherrakentaminen ja maatalous. Viherrakentamisen osuus oli noin puolet kaikista tuotetuista yhdyskuntalietteistä ja maataloudella vastaavasti noin 40%. Muut lietteet menivät joko varastointiin tai ne käytettiin maisemointi tarkoituksessa. Laskennallisesti epäorgaanisista lannoitteista fosforia voitaisiin korvata voin 36-82% ja typpeä vastaavasti 3-7%.