Research on a centralized early intervention occupational health model : a case study
Järvinen, Alina (2020)
Pro gradu -tutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002286803
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002286803
Tiivistelmä
This research aims to study occupational health care and its impacts on employees work ability and wellbeing, considering the organizational culture and work community as well. The primary purpose of this study is to research what kind of impacts novel centralized early intervention occupational health model of the case company has on employees’ wellbeing and work ability. The research aims to find out what are the advantages, disadvantages, and improvement areas of the novel occupational model. Impacts of change in occupational health approach on organizational culture and work community are part of research as well. Private Finnish employment agency commissioned this study.
This study applied the exploratory single case method. The study participants consisted of four different groups; employees, supervisors, employee representatives, and occupational health coordinator. Employees, safety representatives, and supervisors work in different departments of the case company. Participants were chosen with non-probability sampling with a stratified sample. The data was collected by an anonymous qualitative semi-structured interview method. In total, fourteen interviews with an approximately one-hour face-to-face meeting that consisted of twenty to twenty-five questions. Conversations were recorded and transcribed. Interview analysis codification is processes using Gioia et al. (2012) methodology.
The main advantages of the novel occupational health model were efficient reporting and data management, early intervention health, transparent and open communication, satisfaction towards coordinators work, and better wellbeing support compared to the previous approach. Instead, disadvantages are inoperativeness in the night and weekend shifts, challenges to apply reduced workload and system challenges. The novel model has caused challenges to organizational culture, reasons for sick-leaves, doctoral appointments, the balance between job resources and demands.
To conclude, the main development areas of early intervention occupational health model are system development what comes to night and weekends shift because employees should be treated equally. Reduced workload possibilities and practices should be improved, and organizational transparency enhanced. The coordinator should visit worksites and have stronger co-operation with supervisors to support better employee wellbeing and work ability. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia työterveyden vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn ottaen huomioon myös organisaatiokulttuurin ja työyhteisön. Tutkimuksen päätavoite on selvittää miten keskitetty varhaisen tuen malli vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn. Tutkimuksen tavoite on selvittää mitkä ovat uuden työhyvinvointimallin etuja, haasteita ja kehityskohtia. Työterveyden muutoksen vaikutukset organisaatiokulttuuriin ja työyhteisöön ovat osa tutkimusta. Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona yksityiselle suomalaiselle henkilöstöyritykselle.
Tutkimus on toteutettu selittävällä tapaustutkimusmetodilla. Tutkimukseen osallistui henkilöitä neljästä eri kohderyhmästä; työntekijät, esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyskoordinaattori. Tutkimukseen valitut henkilöt työskentelevät yrityksen eri osastoilla. Tutkimuksessa on käytetty harkinnanvaraista otantaa osana ositettua otosta. Data kerättiin anonyymillä puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Yhteensä 14 henkilöä osallistui noin tunnin mittaiseen kasvokkain toteutettuun haastatteluun, joka sisälsi 20-25 kysymystä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Data-analyysi toteutettiin systemaattisella Gioia ym. (2012) tutkimusmenetelmällä.
Uuden työhyvinvointimallin etuja ovat tehokas raportointi ja datahallinta, varhainen välittäminen, selkeä ja avoin kommunikaatio, tyytyväisyys koordinaattorin toimintaa koskien sekä parempi työhyvinvoinnin tuki verrattuna edelliseen menettelytapaan. Sen sijaan haittaa on aiheuttanut mallin toimimattomuus yö- ja viikonloppuvuoroissa, kevennetyn työn toteuttaminen sekä järjestelmähaasteet. Malli on aiheuttanut haasteita organisaatiokulttuurissa, sairaslomien syissä, lääkäriaikojen varaamisessa sekä työn vaativuuden ja voimavarojen tasapainottamisessa.
Keskitetyn varhaisen välittämisen mallin tärkeimpiä kehityskohteita ovat järjestelmän kehitys yö- ja viikonloppuvuoroa koskien, sillä kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Kevennetyn työn mahdollisuuksia ja käytäntöjä tulee parantaa ja yrityksen läpinäkyvyyttä lisätä. Koordinaattorin tulisi vierailla työkohteissa ja lisätä yhteistyötä esimiesten suuntaan, jotta työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla.
This study applied the exploratory single case method. The study participants consisted of four different groups; employees, supervisors, employee representatives, and occupational health coordinator. Employees, safety representatives, and supervisors work in different departments of the case company. Participants were chosen with non-probability sampling with a stratified sample. The data was collected by an anonymous qualitative semi-structured interview method. In total, fourteen interviews with an approximately one-hour face-to-face meeting that consisted of twenty to twenty-five questions. Conversations were recorded and transcribed. Interview analysis codification is processes using Gioia et al. (2012) methodology.
The main advantages of the novel occupational health model were efficient reporting and data management, early intervention health, transparent and open communication, satisfaction towards coordinators work, and better wellbeing support compared to the previous approach. Instead, disadvantages are inoperativeness in the night and weekend shifts, challenges to apply reduced workload and system challenges. The novel model has caused challenges to organizational culture, reasons for sick-leaves, doctoral appointments, the balance between job resources and demands.
To conclude, the main development areas of early intervention occupational health model are system development what comes to night and weekends shift because employees should be treated equally. Reduced workload possibilities and practices should be improved, and organizational transparency enhanced. The coordinator should visit worksites and have stronger co-operation with supervisors to support better employee wellbeing and work ability.
Tutkimus on toteutettu selittävällä tapaustutkimusmetodilla. Tutkimukseen osallistui henkilöitä neljästä eri kohderyhmästä; työntekijät, esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyskoordinaattori. Tutkimukseen valitut henkilöt työskentelevät yrityksen eri osastoilla. Tutkimuksessa on käytetty harkinnanvaraista otantaa osana ositettua otosta. Data kerättiin anonyymillä puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Yhteensä 14 henkilöä osallistui noin tunnin mittaiseen kasvokkain toteutettuun haastatteluun, joka sisälsi 20-25 kysymystä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Data-analyysi toteutettiin systemaattisella Gioia ym. (2012) tutkimusmenetelmällä.
Uuden työhyvinvointimallin etuja ovat tehokas raportointi ja datahallinta, varhainen välittäminen, selkeä ja avoin kommunikaatio, tyytyväisyys koordinaattorin toimintaa koskien sekä parempi työhyvinvoinnin tuki verrattuna edelliseen menettelytapaan. Sen sijaan haittaa on aiheuttanut mallin toimimattomuus yö- ja viikonloppuvuoroissa, kevennetyn työn toteuttaminen sekä järjestelmähaasteet. Malli on aiheuttanut haasteita organisaatiokulttuurissa, sairaslomien syissä, lääkäriaikojen varaamisessa sekä työn vaativuuden ja voimavarojen tasapainottamisessa.
Keskitetyn varhaisen välittämisen mallin tärkeimpiä kehityskohteita ovat järjestelmän kehitys yö- ja viikonloppuvuoroa koskien, sillä kaikkia työntekijöitä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Kevennetyn työn mahdollisuuksia ja käytäntöjä tulee parantaa ja yrityksen läpinäkyvyyttä lisätä. Koordinaattorin tulisi vierailla työkohteissa ja lisätä yhteistyötä esimiesten suuntaan, jotta työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla.