Hyvinvointiteknologian käyttöönottoprosessit sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä
Saurio, Riika (2020)
Diplomityö
2020
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003026928
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003026928
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkimuksen myötä esittää ehdotus siitä, mitä hyvinvointiteknologian käyttöönotossa tulee huomioida sote-kentällä. Työ rajattiin käsittelemään Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttää, ja sen eri mikrotason käyttäjiä eli loppukäyttäjiä, hoitohenkilöstöä ja esimiehiä.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto on kerätty kirjallisten kyselylomakkeiden sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla. Tutkimusaineistoa on kerätty myös työpajojen sekä käyttäjäkokeilujen kautta. Aihetta tarkasteltiin myös tutkimuskirjallisuuden avulla.
Tutkimuksen tuloksena on suositus hyvinvointiteknologian käyttöönotossa huomioitavista asioista mikrotason näkökulmasta. Näitä asioita ovat riittävät resurssit, selkeä tavoite käytölle, koko organisaation osallistaminen sekä käytettävyyden huomioimisen lisääminen suunnitteluvaiheeseen.
Teoriatietoa aiheesta löytyy vasta vähän. Tämä tutkimus tuo siitä lisää tietoa siitä kolmesta eri näkökulmasta. Tutkimus myös osoittaa aiheesta löytyvän tietoaukon, joten laajempi jatkotutkimus aiheesta on tarpeen. The aim of the thesis was to present a proposal on what to consider when implementing welfare technology in the social and health services field. The work was limited to the field of social and health services in Finland with its various micro-users, i.e. end-users, nursing staff and supervisors.
The research is a qualitative research for which the research material was collected through written questionnaires and individual and group interviews. Research material was also collected through workshops and user experiments. A brief literature review was also conducted.
The result of this study is a recommendation from a micro-level perspective on issues to be taken into account when implementing welfare technology. These include sufficient resources, a clear goal for deployment, the involvement of the entire organization, and an increased consideration of usability in the design phase.
There is little theoretical information on the subject. This study brings more information about the topic from three different perspectives. The study also reveals an information gap on the subject which suggests that further research is needed.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusaineisto on kerätty kirjallisten kyselylomakkeiden sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla. Tutkimusaineistoa on kerätty myös työpajojen sekä käyttäjäkokeilujen kautta. Aihetta tarkasteltiin myös tutkimuskirjallisuuden avulla.
Tutkimuksen tuloksena on suositus hyvinvointiteknologian käyttöönotossa huomioitavista asioista mikrotason näkökulmasta. Näitä asioita ovat riittävät resurssit, selkeä tavoite käytölle, koko organisaation osallistaminen sekä käytettävyyden huomioimisen lisääminen suunnitteluvaiheeseen.
Teoriatietoa aiheesta löytyy vasta vähän. Tämä tutkimus tuo siitä lisää tietoa siitä kolmesta eri näkökulmasta. Tutkimus myös osoittaa aiheesta löytyvän tietoaukon, joten laajempi jatkotutkimus aiheesta on tarpeen.
The research is a qualitative research for which the research material was collected through written questionnaires and individual and group interviews. Research material was also collected through workshops and user experiments. A brief literature review was also conducted.
The result of this study is a recommendation from a micro-level perspective on issues to be taken into account when implementing welfare technology. These include sufficient resources, a clear goal for deployment, the involvement of the entire organization, and an increased consideration of usability in the design phase.
There is little theoretical information on the subject. This study brings more information about the topic from three different perspectives. The study also reveals an information gap on the subject which suggests that further research is needed.