Asuntomarkkinat ja asumistuet Suomessa 2001- 2018
Leinonen, Jarmo (2020)
Pro gradu -tutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003037080
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003037080
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä asumistukimenojen voimakas kasvuvauhti Suomessa 2000- luvulla johtuu. Päätutkimusongelman alakysymykset ovat: Miten muutokset asuntomarkkinoilla ovat vaikuttaneet asuntojen ja vuokrien hintoihin, ja sitä kautta asumistukimenoihin? Miten muutokset asuntopolitiikassa ovat vaikuttaneet asumistukimenoihin? Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan asuntomarkkinoiden ja demografisten tekijöiden vaikutusta asumistukimenoihin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen lähdemateriaalina käytetään Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen tilastoja sekä Kelan asumistukitilastoja vuosilta 2001-2018. Rakennuskustannusten osalta on tukeuduttu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: n tilastoihin.
Maksettujen asumistukien määrä riippuu ensisijaisesti asuntomarkkinoilla tapahtuvista muutoksista. Asuntotarjonnan alhainen hintajousto suurimmissa kaupungeissa aiheuttaa asuntojen, vuokrien ja siten asumistukimenojen elinkustannus- tai rakennuskustannusindeksiä nopeamman kasvuvauhdin. Yleisen asumistuen tukitason nousu, opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin, sekä ansiotulovähennyksen käyttöönotto, ovat lisänneet asumistukimenoja. Tuotantotuettujen vuokra- asuntojen suhteellisen osuuden jatkuvasti laskiessa, asumistukimenot kasvavat vuokrahintaindeksin kasvuvauhtia nopeammin. Lisäksi väestönkasvun keskittyminen viiteen suurimman väestönkasvun kaupunkiin, missä asumistukimenot/ tuensaaja ovat muuta maata huomattavasti korkeammat, johtaa asumistukimenojen vuokratason nousua nopeampaan kasvuvauhtiin.
Regressioanalyysin mukaan asumistukimenot riippuvat tilastollisesti merkitsevästi neliövuokrista ja asumistukitilastossa työttömäksi luokiteltujen ruokakuntien määrästä sekä maahanmuutosta 95 %:n luottamustasolla. Yleisen asumistuen saajilla tukitaso on noussut 2000- luvulla 50 %:sta 54 %:iin vuokramenoista. Yleistä asumistukea saaneiden asumiskulutus/ tuensaaja on kuitenkin supistunut 26,7 m2:stä 22,6 m2:iin. The purpose and the objective of the study is to find out why the expenditure on housing allowance has been growing rapidly in the 21st century Finland. The sub-questions of the main research problem are: How have the changes in the housing market affected house and rent prices, and thus on the expenditure on housing subsidies? How have the changes in housing policy affected on the expenditure on housing allowances? The empirical part of the study examines the impact of the housing market and demographic factors on housing allowance expenditures with linear regression analysis. Statistics Finland’s Housing and Construction Statistics and National Pension Fund of Finland’s (Kela) Housing Support Statistics from 2001- 2018 have been used as a data for the survey. Regarding construction costs, the statistics of the Housing Finance and Development Authority (ARA), have been used.
The amount of the housing allowances paid depends primarily on changes in the housing market. The low price- elasticity of the housing supply in major cities has been the primary factor for the high growth rate of the house prices, rents and thus housing allowances. Thus, the housing allowance expenditures have been growing faster than the living or construction cost index. The increase in the support level of the general housing allowance, the integration of the student’s housing allowance system to the general housing allowance, and the introduction of an income deduction for the allowance, have caused an increase in the housing allowance expenditures. As the relative share of the subsidized rental housing continues to decline, the housing allowance expenditures are growing faster than the rental price index. In addition, the population growth primarily in the five fastest growing cities, where housing allowance expenditures / recipient are significantly higher than in the rest of the country, have led to a higher growth rate of housing allowance expenditures compared to the rent index.
As a result of the regression analysis it can be stated that the housing allowance expenditures are statistically significantly dependent on rents paid and the number of households classified as unemployed in the housing support statistics, and immigration at 95% significance level. The support level of the recipients receiving general housing allowance has risen from 50 % to 54 % of the rental costs. Despite the increase in the housing allowance expenditures, the housing consumption per beneficiary has fallen from 26.7 m2 to 22.6 m2.
Maksettujen asumistukien määrä riippuu ensisijaisesti asuntomarkkinoilla tapahtuvista muutoksista. Asuntotarjonnan alhainen hintajousto suurimmissa kaupungeissa aiheuttaa asuntojen, vuokrien ja siten asumistukimenojen elinkustannus- tai rakennuskustannusindeksiä nopeamman kasvuvauhdin. Yleisen asumistuen tukitason nousu, opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin, sekä ansiotulovähennyksen käyttöönotto, ovat lisänneet asumistukimenoja. Tuotantotuettujen vuokra- asuntojen suhteellisen osuuden jatkuvasti laskiessa, asumistukimenot kasvavat vuokrahintaindeksin kasvuvauhtia nopeammin. Lisäksi väestönkasvun keskittyminen viiteen suurimman väestönkasvun kaupunkiin, missä asumistukimenot/ tuensaaja ovat muuta maata huomattavasti korkeammat, johtaa asumistukimenojen vuokratason nousua nopeampaan kasvuvauhtiin.
Regressioanalyysin mukaan asumistukimenot riippuvat tilastollisesti merkitsevästi neliövuokrista ja asumistukitilastossa työttömäksi luokiteltujen ruokakuntien määrästä sekä maahanmuutosta 95 %:n luottamustasolla. Yleisen asumistuen saajilla tukitaso on noussut 2000- luvulla 50 %:sta 54 %:iin vuokramenoista. Yleistä asumistukea saaneiden asumiskulutus/ tuensaaja on kuitenkin supistunut 26,7 m2:stä 22,6 m2:iin.
The amount of the housing allowances paid depends primarily on changes in the housing market. The low price- elasticity of the housing supply in major cities has been the primary factor for the high growth rate of the house prices, rents and thus housing allowances. Thus, the housing allowance expenditures have been growing faster than the living or construction cost index. The increase in the support level of the general housing allowance, the integration of the student’s housing allowance system to the general housing allowance, and the introduction of an income deduction for the allowance, have caused an increase in the housing allowance expenditures. As the relative share of the subsidized rental housing continues to decline, the housing allowance expenditures are growing faster than the rental price index. In addition, the population growth primarily in the five fastest growing cities, where housing allowance expenditures / recipient are significantly higher than in the rest of the country, have led to a higher growth rate of housing allowance expenditures compared to the rent index.
As a result of the regression analysis it can be stated that the housing allowance expenditures are statistically significantly dependent on rents paid and the number of households classified as unemployed in the housing support statistics, and immigration at 95% significance level. The support level of the recipients receiving general housing allowance has risen from 50 % to 54 % of the rental costs. Despite the increase in the housing allowance expenditures, the housing consumption per beneficiary has fallen from 26.7 m2 to 22.6 m2.