Study on oil quality sensor performance

Abstract

The scope of the study is to set guidelines and study the effect of impurities on the measured wear and impurities for oil condition sensor. In the literature part theory of the sensor is studied and compared to other available oil condition monitoring technologies. In the experimental part the sensor is experimented with six samples of each three impurities. Six different amounts of each impurity are mixed with pure gearbox lubricant to study the effect on the amount of impurity to the measured condition of the lubricant. Three impurities used are sand, water and iron powder.

According to the literature part oil condition sensor based on measuring conductivity and capacitance is a viable way to measure its condition. In addition to such technology, there are many more ways to measure different types of impurities and wear components. In the results of experimental part the amount of impurity did not correlate with measured lubricant condition. In addition repeatability of the measurements was low. Due to the unexpected results in the first experiment it was not repeated in higher temperature.

Työn tavoitteena on asettaa ohjeet ja tutkia epäpuhtauksien vaikutusta mittaustuloksiin öljyn kunnonvalvonta-anturille. Kirjallisessa osuudessa tutkitaan anturin teoriaa ja verrataan sen ominaisuuksia muihin tarjolla oleviin öljynkunnonvalvonta-antureihin. Kokeellisessa osuudessa anturin suorituskykyä tutkitaan näytteillä, jotka sisältävät kolmea epäpuhtautta. Jokaista kolmea epäpuhtautta sekoitetaan kuutta määrää puhtaaseen voiteluaineeseen ja mitataan epäpuhtaudesta aiheutuva mitattu voiteluaineen kuluminen. Käytetyt epäpuhtaudet ovat hiekka, vesi ja rautajauhe.

Kirjallisen osion mukaan anturi, joka mittaa kapasitanssia ja konduktanssia on toteuttamiskelpoinen tapa mitata voiteluaineen kuntoa. Kyseisen tavan lisäksi on muita tapoja mitata eri epäpuhtauksien määrää tai öljyn kulumista. Kokeellisen osuuden tuloksissa epäpuhtauden määrä ja mitattu kuluma eivät korreloineet ollenkaan. Tämän lisäksi kokeiden toistotarkkuus oli huono. Odottamattomien tuloksien takia kokeen suorittaminen korkeammassa lämpötilassa olisi ollut turhaa, joten tästä luovuttiin.