Identifying means to improve the manufacturability of marine feeder-booster fuel supply units using competitive benchmarking, reverse engineering and thematic interview
Siirtola, Mika (2020)
Diplomityö
2020
School of Energy Systems, Konetekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710663
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710663
Tiivistelmä
This master’s thesis is a research for identifying means to improve the manufacturability of marine feeder-booster fuel supply units. The client company Auramarine Ltd. desires to improve the manufacturability of their products for better competitiveness and relieving the production bottlenecks. The research objective is to identify design solutions which can be used to improve the client’s manufacturability locally considering their circumstances, production and the particularities of the products. The research scope is restricted to the client’s marine feeder-booster fuel supply units only.
The research uses benchmarking and reverse engineering to study the differences between the client’s products and the benchmarks and to identify the differences with positive impacts on the manufacturability in the designs of the products. For expanding the perceptiveness, deepening the analysis and utilizing silent information, thematic interview is also used. The interviewees are the client’s employees of the from different departments, who have a wide understanding and long experience of the marine sector.
The differences identified in the research are the positioning of the inlet and outlet pipe connections of the feeder-booster unit, proportions of the unit’s frame, implementation and installation of the electrical enclosure, orientation of the heaters, insulation material and installation of the feeder pumps. In addition, the width of the feeder-booster unit’s frame, design of the instruments and instrumentation lines, usage of product categories and modularization with the units, pipe design limitations and objectives and the unit’s frame build were identified as possible development subjects from the silent information. As a result of the research, suggestions regarding the connections, frame width, instrument design, usage of product categories and modularization and pipe design were made. Tämä diplomityö on tutkimus laivan polttoainekoneikon valmistettavuutta parantavien menetelmien tunnistamiseksi. Toimeksiantajayritys Auramarine Oy tavoittelee tuotteidensa valmistettavuuden parantamista kilpailukyvyn kohentamiseksi ja tuotannon pullonkaulojen lievittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisuja, joilla polttoainekoneikon valmistettavuutta voidaan parantaa paikallisesti toimeksiantajan tilanteen, tuotannon ja tuotteiden ominaispiirteet huomioiden. Tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan toimeksiantajan valmistamia merialan polttoainekoneikkoja.
Tutkimuksessa käytetään kilpailijavertailua (benchmarking) ja käänteistä suunnittelua (reverse engineering). Menetelmillä tutkitaan vertailtavien tuotteiden eroavaisuuksia toimeksiantajan tuotteisiin ja tunnistetaan valmistettavuuteen myönteisesti vaikuttavia eroja tuotteiden suunnitteluissa. Havainnoinnin laajentamiseksi, analysoinnin syventämiseksi ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi käytetään lisäksi teemahaastattelua. Haastateltavat ovat toimeksiantajan työntekijöitä eri osastoilta, joilla on laaja ymmärrys ja pitkä kokemus merialan polttoainekoneikoista.
Tutkimuksessa havaittiin eroavaisuuksiksi polttoainekoneikon sisään- ja ulostuloputkien yhteiden sijoittelu, koneikon rungon mittasuhteet, sähkökaappien toteutus ja asennustapa, lämmittimien asento, eristeet sekä syöttöpumppujen asennustapa. Lisäksi hiljaista tietoa hyödyntäen mahdollisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin polttoainekoneikon rungon leveys, instrumenttien ja instrumentointilinjojen suunnittelu, tuotekategorioiden ja modularisoinnin soveltaminen koneikoihin, ehdot ja tavoitteet putkistosuunnittelussa sekä koneikon rungon rakenne. Tutkimustuloksena esitettiin ehdotuksia yhteisiin, rungon leveyteen, instrumentoinnin suunnitteluun, tuotekategorioiden ja modularisoinnin hyödyntämiseen sekä putkistosuunnittelun ehtoihin ja tavoitteisiin.
The research uses benchmarking and reverse engineering to study the differences between the client’s products and the benchmarks and to identify the differences with positive impacts on the manufacturability in the designs of the products. For expanding the perceptiveness, deepening the analysis and utilizing silent information, thematic interview is also used. The interviewees are the client’s employees of the from different departments, who have a wide understanding and long experience of the marine sector.
The differences identified in the research are the positioning of the inlet and outlet pipe connections of the feeder-booster unit, proportions of the unit’s frame, implementation and installation of the electrical enclosure, orientation of the heaters, insulation material and installation of the feeder pumps. In addition, the width of the feeder-booster unit’s frame, design of the instruments and instrumentation lines, usage of product categories and modularization with the units, pipe design limitations and objectives and the unit’s frame build were identified as possible development subjects from the silent information. As a result of the research, suggestions regarding the connections, frame width, instrument design, usage of product categories and modularization and pipe design were made.
Tutkimuksessa käytetään kilpailijavertailua (benchmarking) ja käänteistä suunnittelua (reverse engineering). Menetelmillä tutkitaan vertailtavien tuotteiden eroavaisuuksia toimeksiantajan tuotteisiin ja tunnistetaan valmistettavuuteen myönteisesti vaikuttavia eroja tuotteiden suunnitteluissa. Havainnoinnin laajentamiseksi, analysoinnin syventämiseksi ja hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi käytetään lisäksi teemahaastattelua. Haastateltavat ovat toimeksiantajan työntekijöitä eri osastoilta, joilla on laaja ymmärrys ja pitkä kokemus merialan polttoainekoneikoista.
Tutkimuksessa havaittiin eroavaisuuksiksi polttoainekoneikon sisään- ja ulostuloputkien yhteiden sijoittelu, koneikon rungon mittasuhteet, sähkökaappien toteutus ja asennustapa, lämmittimien asento, eristeet sekä syöttöpumppujen asennustapa. Lisäksi hiljaista tietoa hyödyntäen mahdollisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin polttoainekoneikon rungon leveys, instrumenttien ja instrumentointilinjojen suunnittelu, tuotekategorioiden ja modularisoinnin soveltaminen koneikoihin, ehdot ja tavoitteet putkistosuunnittelussa sekä koneikon rungon rakenne. Tutkimustuloksena esitettiin ehdotuksia yhteisiin, rungon leveyteen, instrumentoinnin suunnitteluun, tuotekategorioiden ja modularisoinnin hyödyntämiseen sekä putkistosuunnittelun ehtoihin ja tavoitteisiin.