Ylikriittinen kiertoleijukattila
Romppainen, Jan-Henrik (2020)
Kandidaatintyö
Romppainen, Jan-Henrik
2020
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040810835
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040810835
Tiivistelmä
Kandidaatintyön tavoitteena on perehtyä ylikriittisiin kiertoleijukattiloihin, niiden etuihin sekä historiaan.
Työn alussa esitellään lyhyesti, mitä ylikriittisellä kiertoleijukattilalla ja ylikriittisellä höyryllä tarkoitetaan. Lisäksi tutustutaan ylikriittisen kiertoleijukattilan rakenteeseen ja mitä materiaaleja sen rakentamisessa voidaan hyödyntää.
Hiilen tehokas ja mahdollisimman ympäristöystävällinen hyödyntäminen on muuttunut yhä tärkeämmäksi asiaksi vuosien kuluessa. Julkisen ja yksityisen sektorin tahot ovat kiinnostuneita kehittämään yhä tehokkaampia ja puhtaampia menetelmiä hiilen hyödyntämistä varten.
Yleinen maailmalla vallitseva hiilenpolttotapa on murskata hiili ja polttaa murske polttokattilassa. Hiilipölykattiloiden päästöjä on pyritty kontrolloimaan kalliilla päästöjen puhdistus ja kaappaus laitteilla, sekä laitoksen hyötysuhdetta kohottamalla.
Pääasiassa hyötysuhdetta on kohotettu siirtymällä yhä korkeampiin höyryn arvoihin. Kiertoleijukattilan soveltuvuutta ylikriittisen höyryn hyödyntämiseen alettiin tutkia vasta 1990 luvulla. Kiertoleijukattilan etuina on hiilipölykattiloita alhaisemmat päästöt ja laajempi polttoainevalikoima. Tekniikan heikkoutena on suhteellisen heikko hyötysuhde ja tästä syystä olikin luonnollista tutkia ylikriittisen höyryn sopivuutta kiertoleijukattiloissa ja näin nostaa aiemmin heikkoutena ollutta hyötysuhdetta.
Työn alussa esitellään lyhyesti, mitä ylikriittisellä kiertoleijukattilalla ja ylikriittisellä höyryllä tarkoitetaan. Lisäksi tutustutaan ylikriittisen kiertoleijukattilan rakenteeseen ja mitä materiaaleja sen rakentamisessa voidaan hyödyntää.
Hiilen tehokas ja mahdollisimman ympäristöystävällinen hyödyntäminen on muuttunut yhä tärkeämmäksi asiaksi vuosien kuluessa. Julkisen ja yksityisen sektorin tahot ovat kiinnostuneita kehittämään yhä tehokkaampia ja puhtaampia menetelmiä hiilen hyödyntämistä varten.
Yleinen maailmalla vallitseva hiilenpolttotapa on murskata hiili ja polttaa murske polttokattilassa. Hiilipölykattiloiden päästöjä on pyritty kontrolloimaan kalliilla päästöjen puhdistus ja kaappaus laitteilla, sekä laitoksen hyötysuhdetta kohottamalla.
Pääasiassa hyötysuhdetta on kohotettu siirtymällä yhä korkeampiin höyryn arvoihin. Kiertoleijukattilan soveltuvuutta ylikriittisen höyryn hyödyntämiseen alettiin tutkia vasta 1990 luvulla. Kiertoleijukattilan etuina on hiilipölykattiloita alhaisemmat päästöt ja laajempi polttoainevalikoima. Tekniikan heikkoutena on suhteellisen heikko hyötysuhde ja tästä syystä olikin luonnollista tutkia ylikriittisen höyryn sopivuutta kiertoleijukattiloissa ja näin nostaa aiemmin heikkoutena ollutta hyötysuhdetta.