Soodakattilan elinkaarianalyysi

Abstract

Tässä diplomityössä ollaan tutkittu Kaukaan sellutehtaan vuonna 1991 rakennetun soodakattilan käyttöiän loppuajan näkymiä. Näkymiä tutkimalla saatiin luotua elinkaarimalli siihen mitä soodakattilan painerungon osia sekä oheislaitteita joudutaan uusimaan, jotta kattilan käyttöä voitaisiin jatkaa vuoteen 2035 - 2040 sellutehtaan nykyisellä 770 000 tonnin kapasiteetilla. Elinkaarimalli pyrittiin luomaan optimoimalla soodakattilan suurimpien komponenttien investoinnit mahdollisimman kustannustehokkaiksi sekä niin, että investoinneista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty soodakattilan käyttöiän loppuun asti.

Työssä luotiin nykyisen tilanteen lisäksi kolme muuta elinkaarimallia, joissa tutkittiin mistä soodakattilan osista muodostuu mahdollisesti rajoittavia tekijöitä sellutehtaan kapasiteetin noustessa 800 000, 830 000 tai 860 000 tonniin vuodessa.

Lisäksi elinkaarimallin yksi tarkastelunäkökanta oli soodakattilan päästörajat. Työssä arvioitiin mitä soodakattilalle pitää mahdollisesti investoida vuoteen 2030 mennessä, jotta mahdollisesti tiukentuvat päästörajat pystytään saavuttamaan nykyisellä sellutehtaan kapasiteetilla sekä mahdollisien kapasiteetinnostojen yhteydessä.

In this master’s thesis the prospects for the end of the service life of a recovery boiler built in 1991 at the Kaukas pulp mill have been studied. By studying, the prospects a life cycle model was created for which parts of the recovery boiler pressure body and peripherals will have to be renewed in order to continue the use of the boiler until 2035-2040 with the pulp mill's current capacity of 770,000 tons. The aim was to create a life cycle model by optimizing the investments of the largest components of the recovery boiler as cost-effectively as possible and so as to maximize the benefits of the investments until the end of the life time of the recovery boiler.

In addition to the current situation, three other life cycle models were created in the study, which examined which parts of a recovery boiler form potentially limiting production when the capacity of a pulp mill increases to 800,000, 830,000 or 860,000 tons per year.

In addition, one aspect of the life cycle model was the emission limits for recovery boiler. The work assessed what might need to be invested in the recovery boiler by 2030 in order to be able to meet the possible tightening emission limits with the current pulp mill capacity and in connection with possible capacity increases.