Toinen mahdollisuus : onnistuneen yrityssaneerauksen tekijöitä suomalaisissa pk-yrityksissä

Abstract

Suomessa taloudellisissa vaikeuksissa olevilla yrityksillä on mahdollisuus hakeutua lakisääteiseen yrityssaneeraukseen. Vaikka yrityssaneerauslain tarkoituksena on mahdollistaa vain elinkelpoisten yritysten liiketoiminnan jatkuminen, päätyy suuri osa saneeraukseen päässeistä yrityksistä kuitenkin lopulta konkurssiin. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miksi osa saneeraukseen päässeistä yrityksistä selviää ja osa ei. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään niitä tekijöitä, joiden avulla voitaisiin erottaa saneerauksessa onnistuva yritys epäonnistuvasta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu sekä aikaisempaan tieteelliseen tutkimukseen että suomalaiseen lainsäädäntöön. Tutkimusaineisto koostui vuonna 2010 yrityssaneerauksensa aloittaneesta 140 suomalaisesta pienestä ja keskisuuresta osakeyhtiöstä. Aineiston yrityksistä 48 onnistui saneerauksessaan ja 92 epäonnistui. Tutkimukseen valittujen taloudellisten ja ei-taloudellisten tekijöiden vaikutusta saneerauksen onnistumiseen tutkittiin logistisen regressioanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella saneerauksen onnistumiseen vaikuttaa erityisesti yrityksen hyvä kannattavuus saneerausmenettelyn alkaessa. Kannattavuutta tarkastelemalla voidaan myös parhaiten arvioida etukäteen saneerauksen onnistumista.

Companies in financial difficulties may enter into court-supervised restructuring proceedings in Finland. However, the purpose of the Restructuring of Enterprises Act is to rehabilitate distressed companies’ viable business. Still many companies entered into restructuring programme will be declared bankrupt before the restructuring programme ends. The aim of this study was to find out why some companies survive and some file for bankruptcy. The research aimed to find more information to assess the viability of companies.

The study was carried out as quantitative research. The theoretical framework was based on previous academic research and the Finnish legislation. The data includes 140 small and medium sized limited companies, which had started court-supervised restructuring during year 2010. The amount of successful reorganizations was 48 and unsuccessful 92. The relationship between financial and non-financial information and successful reorganization was studied by logistic regression analysis.

The results of the study indicated that profitability plays an important role among financial and non-financial information. According to the findings, past profitability is the most important predictor of successful reorganization.