Helsingin pörssin teknologiayhtiöiden toimitusjohtajien katsauksissa tappiollisen tilikauden jälkeen esiintyvät diskurssit yrityksen imagon ja maineen ylläpitämiseksi vuosina 2009-2018
Vehviläinen, Konsta (2020)
Kandidaatintutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938297
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia maineenhallintaan tähtääviä diskursseja Helsingin pörssin teknologiayhtiöiden toimitusjohtajien katsauksissa esiintyy tappiollisen tilikauden jälkeen vuosina 2009-2018. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan havaittujen diskurssien rakentamisessa käytettyjä retorisia keinoja, sekä diskurssien legitimiteettiä. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään maineenhallinnan prosessia yrityksessä kuvaava teoreettinen viitekehys, jota hyödynnetään tutkielman empiriaosuudessa tutkittaessa aineiston toimitusjohtajien katsauksia retorisen diskurssianalyysin keinoin.
Aiemmissa tutkimuksissa havaittu johdon taipumus syyttää ulkoisia yritysjohdon kontrolloimattomissa olevia tekijöitä yrityksen heikosta taloudellisesta tuloksesta esiintyi myös tämän tutkimuksen aineistossa ulkoisten tekijöiden uhri -diskurssin muodossa. Aineistossa havaittiin lisäksi neljä muuta merkittävää maineenhallintaan tähtäävää diskurssia, jotka ovat: sidosryhmät voimavarana, teknologinen edelläkävijyys, käynnissä oleva muutosprosessi ja kasvu edellä. Retorisista vakuuttamisen keinoista aineistossa käytettiin eniten logosta, eli järkeen vetoamista, joka ei toimitusjohtajan katsauksen formaalin luonteen takia ollut yllätys. Myös kahta muuta vakuuttamisen keinoa eetosta, eli puhujan vakuuttavuuden lisäämistä ja paatosta, eli kuulijan tunteisiin vetoamista hyödynnettiin aineistossa sopivien diskurssien yhteydessä. Legitimiteetin näkökulmasta diskurssien vahvistamisessa onnistuttiin aineistossa kokonaisuudessaan hyvin. The goal of this bachelor’s thesis is to study what kind of discourses aiming to maintain corporate image and reputation are presented in the CEO’s reviews of Helsinki Stock Exchange’s technology companies after a loss-making financial year during the years 2009-2018. In addition, the thesis evaluates rhetorical devices used to construct observed discourses, as well as the legitimacy of the discourses. The theoretical part of the thesis presents a theoretical framework describing the process of reputation management in a company, which is utilized in the empirical part of the thesis when examining CEO’s reviews using the rhetorical discourse analysis.
Earlier studies have found that management tends to blame external factors beyond the control of the company’s management for the company’s poor financial performance. This study is no exception and this tendency presents itself in form of discourse called victim of external factors. In addition, four other significant reputation management discourses were identified, and they are: stakeholders as a resource, technological pioneering, the ongoing process of change and growth first. The most used one of the rhetorical means of persuading was the logos, which means trying to rely on common sense and that was no surprise due to the formal nature of the CEO’s review. Two other means of persuading the ethos, i.e. trying to increase the speaker’s credibility in eyes of the listener and the pathos, i.e. trying to appeal to the listeners emotions, were also utilized in appropriate discourses. From the point of view of legitimacy, the rhetorical means of persuasion were used successfully to enhance legitimacy of identified discourses.
Aiemmissa tutkimuksissa havaittu johdon taipumus syyttää ulkoisia yritysjohdon kontrolloimattomissa olevia tekijöitä yrityksen heikosta taloudellisesta tuloksesta esiintyi myös tämän tutkimuksen aineistossa ulkoisten tekijöiden uhri -diskurssin muodossa. Aineistossa havaittiin lisäksi neljä muuta merkittävää maineenhallintaan tähtäävää diskurssia, jotka ovat: sidosryhmät voimavarana, teknologinen edelläkävijyys, käynnissä oleva muutosprosessi ja kasvu edellä. Retorisista vakuuttamisen keinoista aineistossa käytettiin eniten logosta, eli järkeen vetoamista, joka ei toimitusjohtajan katsauksen formaalin luonteen takia ollut yllätys. Myös kahta muuta vakuuttamisen keinoa eetosta, eli puhujan vakuuttavuuden lisäämistä ja paatosta, eli kuulijan tunteisiin vetoamista hyödynnettiin aineistossa sopivien diskurssien yhteydessä. Legitimiteetin näkökulmasta diskurssien vahvistamisessa onnistuttiin aineistossa kokonaisuudessaan hyvin.
Earlier studies have found that management tends to blame external factors beyond the control of the company’s management for the company’s poor financial performance. This study is no exception and this tendency presents itself in form of discourse called victim of external factors. In addition, four other significant reputation management discourses were identified, and they are: stakeholders as a resource, technological pioneering, the ongoing process of change and growth first. The most used one of the rhetorical means of persuading was the logos, which means trying to rely on common sense and that was no surprise due to the formal nature of the CEO’s review. Two other means of persuading the ethos, i.e. trying to increase the speaker’s credibility in eyes of the listener and the pathos, i.e. trying to appeal to the listeners emotions, were also utilized in appropriate discourses. From the point of view of legitimacy, the rhetorical means of persuasion were used successfully to enhance legitimacy of identified discourses.