Finnish FDI to East-Africa : case Kenya
Aalto, Juuso (2020)
Pro gradu -tutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052238649
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052238649
Tiivistelmä
The primary objective of this study is to find out the main motives behind foreign investments of Finnish private companies to Kenya. Secondary objectives are to find out how these ventures have been financed and how investors have considered them when there is Kenya as a target country. Another secondary objective is to find out the impacts of coronavirus in the sample companies. The study is conducted as a qualitative multi-case study, where the empirical evidence has been gathered via semi-structured single interviews with founders of the five case companies. The results considering the investment motives have been categorized under market, resource, efficiency and strategic seeking motives.
The findings suggest that the investments done by the sample companies have market and human resource seeking motives behind, which is in most parts in line with the previous literature. As a conclusion to the second research question, several publicly supported funding instruments are relatively well available in general for new and innovative companies directing to Kenya. Otherwise, when a company’s maturity advances, capital must be acquired from sources that have target market knowledge, which is usually outside of Finland because the African market knowledge in Finland is rather thin. In addition, capital allocated to Kenyan markets is limited in general and it is determined partly by certain backgrounds and nationalities of founders. As a conclusion to the third research question, coronavirus has collapsed sales, challenged private financing sources, forced to new working habits and showed robustness differences between the countries. As human resource seeking motive was behind four of the five cases, this suggests that Kenya could be considered as potential manufacturing or service production site for Finnish companies. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää suomalaisten yritysten päämotiiveja Keniaan kohdistuvissa investoinneissa. Toissijaisena tavoitteena on tutkia, kuinka hankkeet on rahoitettu ja miten Keniaan kohdistuviin hankkeisiin suhtaudutaan rahoituksen saamisen näkökulmasta. Toisena alakysymyksenä tavoitteena on selvittää koronaviruksen vaikutuksia haastatteluyrityksiin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena, jossa empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina viiden case-yrityksen perustajan kanssa. Tulokset investointimotiiveista on jaoteltu markkina-, resurssi, tehokkuus- ja strategisesti suuntautuneisiin motiiveihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että markkina- ja resurssisuuntautuneet motiivit ovat olleet kohdeyritysten taustalla, mikä on suurimmin osin linjassa taustakirjallisuuden kanssa. Johtopäätöksenä toiseen tutkimuskysymykseen, uusille ja innovatiivisille Keniaan suuntautuville yrityksille on suhteellisen hyvin tarjolla julkisrahoitteisia rahoitusinstrumentteja. Yrityksen toiminnan kypsyessä pääomaa tulee hankkia tahoilta, joilla on markkinatuntemusta ja tämä on usein Suomen ulkopuolelta, sillä Afrikan markkinatuntemus Suomessa on ohutta. Lisäksi Keniaan allokoitua pääomaa on rajallisesti saatavilla ja se on osin kohdistettu tietynmaalaisille. Johtopäätöksenä kolmanteen tutkimuskysymykseen, koronavirus on lakkauttanut myynnin, hankaloittanut yksityistä rahoitusta, pakottanut uusiin työskentelytapoihin ja osoittanut valtioiden erilaisen kestokyvyn laajassa häiriötilanteessa. Henkisen pääoman ollessa mukana investointimotiivina neljässä viidestä case-yrityksestä, Keniaa voisi pitää potentiaalisena tuotantomaana Suomalaisille yrityksille.
The findings suggest that the investments done by the sample companies have market and human resource seeking motives behind, which is in most parts in line with the previous literature. As a conclusion to the second research question, several publicly supported funding instruments are relatively well available in general for new and innovative companies directing to Kenya. Otherwise, when a company’s maturity advances, capital must be acquired from sources that have target market knowledge, which is usually outside of Finland because the African market knowledge in Finland is rather thin. In addition, capital allocated to Kenyan markets is limited in general and it is determined partly by certain backgrounds and nationalities of founders. As a conclusion to the third research question, coronavirus has collapsed sales, challenged private financing sources, forced to new working habits and showed robustness differences between the countries. As human resource seeking motive was behind four of the five cases, this suggests that Kenya could be considered as potential manufacturing or service production site for Finnish companies.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että markkina- ja resurssisuuntautuneet motiivit ovat olleet kohdeyritysten taustalla, mikä on suurimmin osin linjassa taustakirjallisuuden kanssa. Johtopäätöksenä toiseen tutkimuskysymykseen, uusille ja innovatiivisille Keniaan suuntautuville yrityksille on suhteellisen hyvin tarjolla julkisrahoitteisia rahoitusinstrumentteja. Yrityksen toiminnan kypsyessä pääomaa tulee hankkia tahoilta, joilla on markkinatuntemusta ja tämä on usein Suomen ulkopuolelta, sillä Afrikan markkinatuntemus Suomessa on ohutta. Lisäksi Keniaan allokoitua pääomaa on rajallisesti saatavilla ja se on osin kohdistettu tietynmaalaisille. Johtopäätöksenä kolmanteen tutkimuskysymykseen, koronavirus on lakkauttanut myynnin, hankaloittanut yksityistä rahoitusta, pakottanut uusiin työskentelytapoihin ja osoittanut valtioiden erilaisen kestokyvyn laajassa häiriötilanteessa. Henkisen pääoman ollessa mukana investointimotiivina neljässä viidestä case-yrityksestä, Keniaa voisi pitää potentiaalisena tuotantomaana Suomalaisille yrityksille.