Analyzing the potential and the limitations of personal choices and societal actions in the reduction of carbon footprint of an average Finnish citizen

Abstract

In Finland, almost 70% of consumption-based GHG emissions are related to household consumption. Emissions caused by household consumption can be evaluated by lifestyle carbon footprint which determines GHG emissions of an average citizen and considers direct and indirect emissions caused by consumption. Individuals have been studied to find possibilities to reduce their own lifestyle carbon footprint, but it can also be affected by societal restrictions or changes. The objective of this study was to find out what is the role of an individual’s consumption choices and societal actions in terms of reducing an average Finnish lifestyle carbon footprint. Lifestyle domains included in the empirical part of the study were housing, mobility and nutrition. Based on the literature review and estimations about carbon footprint reduction potentials the emission reduction potential of personal choices related to lifestyle carbon footprint is slightly greater than the potential of societal actions. Actions are still needed from society as well since the implementation possibilities of some emission reduction actions are restricted by infrastructure or other factors. The reduction of lifestyle carbon footprint cannot only be based on technological development and actions made by societal players, but only the personal choices are not enough either. Both are needed.

Kotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt kattavat lähes 70% Suomen kulutusperusteisista päästöistä. Kotitalouksien kulutuksesta johtuvien päästöjen arvioimiseksi voidaan tutkia elämäntavan hiilijalanjälkeä, joka kertoo keskivertokansalaisen kasvihuonekaasupäästöt, huomioiden kulutuksesta aiheutuvat suorat ja epäsuorat päästöt. Yksilöllä on mahdollisuus tehdä toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi, mutta siihen voi vaikuttaa myös yhteiskunnalliset rajoitteet ja muutokset. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, mikä on yksilön kulutusvalintojen ja yhteiskunnallisten toimien rooli keskivertosuomalaisen elämäntavan hiilijalanjäljen pienentämisessä. Empiriaosassa tarkastellut elämäntavan osa-alueet olivat asuminen, liikkuminen ja ravinto. Kirjallisuusselvityksen ja päästövähennyspotentiaaleista tehtyjen arvioiden perusteella elämäntavan hiilijalanjälkeen liittyvä yksilön valintojen päästövähennyspotentiaali arvioitiin olevan hieman suurempi kuin yhteiskunnallisten toimien potentiaali. Toimia tarvitaan silti myös yhteiskunnalta, sillä osa päästövähennystoimien toteutusmahdollisuuksista on rajoittunut infrastruktuuriin tai muihin tekijöihin. Hiilijalanjäljen pienentämisessä ei voida nojata pelkästään järjestelmien ja infran muutoksiin tai teknologiseen kehitykseen mutta ei myöskään pelkästään yksilön valintoihin.