BASEL III likviditeettivaateiden vaikutus pankkien toimintaan Suomessa

Abstract

Vastauksena vuosien 2007–2009 talouskriisiin Baselin pankkivalvontakomitea on kehittänyt pankkien kansainvälisen sääntelykehyksen Basel III, joka sisältää kiristyneet vaatimukset Basel II sääntelystä ja uudet likviditeettivaateet. Basel III on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Sääntelykehystä on kritisoitu muun muassa siitä, että se asettaa suuret ja pienet pankit epätasa-arvoiseen asemaan. Täten on argumentoitu, että kaikilla pankeilla ei ole samoja lähtökohtia vaateiden täyttämiseen. Näin ollen on mielenkiintoista tutkia vaateiden vaikutuksia pankkien toimintaan.

Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty strukturoitujen teemahaastatteluiden avulla keväällä 2020. Pääteemat haastatteluissa ovat olleet likviditeettivaateiden aiheuttamat hyödyt ja kustannukset pankeissa sekä vaateiden vaikutus pankkien taserakenteeseen. Valittujen teemojen avulla on saatu selville Basel III likviditeettivaateiden vaikutuksia pankkien toimintaan Suomessa.

Committee on Banking Supervision has developed the Basel III international regulatory framework for banks, which includes tightened Basel II regulatory requirements and new liquidity requirements. Basel III has divided opinions for and against. The regulatory framework has been criticized, among other things, for putting large and small banks in an unequal position. Thus, it has been argued that not all banks have the same starting points for meeting claims. Therefore, it is interesting to study the effects of claims on the operations of banks.

The empirical material of the study has been collected through structured thematic interviews in the spring of 2020. The main themes of the interviews have been the benefits and costs of liquidity requirements in banks and the impact of the requirements on banks' balance sheet structure. The selected themes have been used to find out the effects of Basel III liquidity requirements on banks' operations in Finland.