Yritysjohdon kannustinjärjestelmien vaikutus suomalaisten yritysten pörssikurssiin

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on tutkia agenttiongelman ilmentymän korjaamiseen tarkoitettujen kannustinjärjestelmien vaikutusta yrityksen ulkoisten sidosryhmien mielipiteeseen. Tutkimuksen keskiössä ovat siis osakemarkkinat, yritysten johtajien palkitseminen, yrityksen osakkeenomistajat ja yritysjohdon jäsenet. Tutkimukseen otettiin mukaan suomalaiset Nasdaq Helsinki pörssissä 2010–2018 aikavälillä toimineet suuren ja keskisuuren markkina-arvoluokan yritykset, jotka olivat ottaneet käyttöön tällä aikavälillä johdolle suunnattuja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä. Tapahtumien vaikutusta tutkittiin koko yritysjoukon kannalta ja jaoteltuina toimialoihin. Vaikutusta tutkittiin estimoimalla jokaiselle tapahtumapäivälle normaalituotto, josta selvitettiin epänormaali tuotto toteutuneen tuoton ja normaalituoton erotuksena.

Tulosten perusteella kannustinjärjestelmien käyttöönotolla ei ollut havaittavissa tilastollisesti merkittävää vaikutusta tapahtumaikkunan aikana. Yksittäisinä tapahtumapäivinä oli havaittavissa tilastollisesti merkittävä vaikutus. Nämä vaikutukset olivat kuitenkin erittäin pieniä. Koko yritysjoukon tapauksessa tapahtumapäivänä oli 5 % riskitasolla havaittavissa -0,71 % vaikutus yrityksen pörssikurssiin. Toimialakohtaisessa vertailussa vain yhdellä toimialalla oli havaittavissa tilastollisesti merkittävä -1,68 % kumulatiivinen keskimääräinen epänormaali tuotto.

The objective of this bachelor’s thesis is to investigate how well incentive schemes work in reducing the principal agent problem between company’s management and its stock owners. This thesis main themes revolve around stock markets, leadership remuneration, companies stock owners and the members of the company’s top management. Thesis focuses on Finnish publicly traded large- and mid-cap companies who have announced new incentive schemes aimed to the leadership during 2010– 2018.

The effects were investigated in two sets. The first set had all selected companies and the second set had the companies divided by their industry. Thesis was conducted using event study methodology. The effect itself was determined using abnormal returns. The abnormal returns were discovered by estimating the company’s normal performance during selected period and then subtracting it from actual stock course development during the event window. According to the thesis results there were not statistically significant cumulative average abnormal returns during the event window. The actual event date had statistically significant –0,71 % average abnormal return on 5 % risk level. When comparing the industries there was only one industry that had a statistically significant cumulative average abnormal return (–1,68 %).