Harmaa talous kirjanpidossa : kirjanpitäjän ja tilintarkastajan näkökulma
Törmälä, Hely (2020)
Pro gradu -tutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345387
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062345387
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielma tarkoituksena oli selvittää, miten kirjanpitäjä ja tilintarkastaja voivat havaita viitteitä harmaasta taloudesta kirjanpitoaineiston perusteella sekä mitkä ovat heidän toimintamahdollisuudet ja tulevaisuudenkuva harmaan talouden torjuntatyössä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu harmaan talouden käsitteeseen ja kirjanpitäjän ja tilintarkastajan tehtävään.
Empiirinen osuus tästä tutkimuksesta toteutettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, jossa tiedonhankintamenetelmänä oli haastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin erilaisissa tehtävissä työskenteleviä kahta kirjanpitäjää ja kahta tilintarkastajaa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kirjanpitäjä ja tilintarkastaja voivat rajoitetusti havaita kirjanpidossa harmaan talouden merkkejä. Harmaan talouden huomioiminen ei ole heidän ensimmäinen prioriteettinsa, vaan se useimmiten huomataan muiden asioiden yhteydessä kirjanpidossa. Harmaasta taloudesta eteenpäin ilmoittamisessa viranomaisille voi olla ongelmallista lainsäädännön estäessä sen. Usein asia jää selvittelyksi yrittäjän kanssa. Harmaa talous tulee todennäköisesti lisääntymään valvonnan vähentyessä tilintarkastusrajojen noustessa. Säännösten tiukentuessa, siihen tullaan kuitenkin tulevaisuudessa puuttumaan entistä herkemmin ja sen harjoittaminen tulee vaatimaan entistä enemmän kekseliäisyyttä epärehelliseltä yrittäjältä, jotta kirjanpidossa olevat epäselvyydet saadaan peiteltyä. The objective of this master’s thesis was to study how an accountant or an auditor can identify the signs of the shadow economy in accounting; what are the opportunities and the future prospects of their contribution to the changes in the prevention of shadow economy. The theoretical framework of the study is based on the concepts of the shadow economy and the roles of an accountant and an auditor.
A qualitive research method was utilized in the empirical part of this study. The research strategy in this research was a case study based on semi-structured interviews. Two accountants and two auditors with different roles were interviewed. The material obtained from the interviews was analyzed using content analysis.
The results of the research showed that an accountant and an auditor have limited opportunities to recognise the indicators of the shadow economy in accounting. The accountants and auditors do not pay attention to shadow economy but it is mostly detected in connection with normal accounting processes. The reporting of the shadow economy to the authorities can be problematic because of the limitations of the legislation. It is common to deal with a representative of the company only. The shadow economy is likely to grow with decreased supervision and when auditing limits increase. With tightened regulation, the threshold for intervention will be lowered and engaging in shadow economy will require more imagination from the representatives of dishonest companies to hide the irregularities in the accounting.
Empiirinen osuus tästä tutkimuksesta toteutettiin laadullisena tutkimusmenetelmänä. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, jossa tiedonhankintamenetelmänä oli haastattelut. Tutkimuksessa haastateltiin erilaisissa tehtävissä työskenteleviä kahta kirjanpitäjää ja kahta tilintarkastajaa. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kirjanpitäjä ja tilintarkastaja voivat rajoitetusti havaita kirjanpidossa harmaan talouden merkkejä. Harmaan talouden huomioiminen ei ole heidän ensimmäinen prioriteettinsa, vaan se useimmiten huomataan muiden asioiden yhteydessä kirjanpidossa. Harmaasta taloudesta eteenpäin ilmoittamisessa viranomaisille voi olla ongelmallista lainsäädännön estäessä sen. Usein asia jää selvittelyksi yrittäjän kanssa. Harmaa talous tulee todennäköisesti lisääntymään valvonnan vähentyessä tilintarkastusrajojen noustessa. Säännösten tiukentuessa, siihen tullaan kuitenkin tulevaisuudessa puuttumaan entistä herkemmin ja sen harjoittaminen tulee vaatimaan entistä enemmän kekseliäisyyttä epärehelliseltä yrittäjältä, jotta kirjanpidossa olevat epäselvyydet saadaan peiteltyä.
A qualitive research method was utilized in the empirical part of this study. The research strategy in this research was a case study based on semi-structured interviews. Two accountants and two auditors with different roles were interviewed. The material obtained from the interviews was analyzed using content analysis.
The results of the research showed that an accountant and an auditor have limited opportunities to recognise the indicators of the shadow economy in accounting. The accountants and auditors do not pay attention to shadow economy but it is mostly detected in connection with normal accounting processes. The reporting of the shadow economy to the authorities can be problematic because of the limitations of the legislation. It is common to deal with a representative of the company only. The shadow economy is likely to grow with decreased supervision and when auditing limits increase. With tightened regulation, the threshold for intervention will be lowered and engaging in shadow economy will require more imagination from the representatives of dishonest companies to hide the irregularities in the accounting.