Yritysvastuuraportoinnin muutos pankkialalla vuosina 2013 ja 2018
Viitanen, Marianne (2020)
Pro gradu -tutkielma
Viitanen, Marianne
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445636
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020062445636
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on tutkia, miten yritysvastuuraportointi on muuttunut vuosien 2013 ja 2018 välillä. Tarkastelun kohteeksi on valittu kahdeksan Suomessa toimivan pankin yritysvastuuraportit mainituilta vuosilta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään yritysten raportointia selittäviä teorioita, yritysvastuuraportoinnin motiiveja ja hyötyjä sekä GRI-ohjeistusta. Agenttiteorian mukaan päämiehen valtuuttama agentti on tilivelvollinen päämiehelleen vastuullaan olevista toimista. Sidosryhmäteorian mukaan yritys ja sen sidosryhmät pyrkivät molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön, jolloin raportointia käytetään keskusteluvälineenä. Institutionaalisen teorian mukaan toimintaympäristö vaikuttaa kaikkiin toimijoihin, ja täten instituutiot vaikuttavat toistensa toimintaan asettamalla toisilleen erilaisia paineita ja vaatimuksia. Legitimaatioteorian mukaan raportointi on työväline yrityksen oman olemassaolon oikeutuksen osoittamiseen. Yritysvastuuraportoinnilla voidaan ainakin jossain määrin edistää avointa ja myönteistä vuorovaikutusta yrityksen ja sen sidosryhmien välillä sekä rakentaa yritykselle mainetta vastuullisena ja riskienhallinnan osaavana toimijana.
Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty sisällönanalyysiä. Tutkimusta varten luotiin analysointiviitekehys GRI-viitekehyksen pohjalta. Viitekehykseen sisällytettiin finanssialakohtaisia teemoja sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun teemojen lisäksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että raportointi on kehittynyt joka osa-alueella vuosien 2013 ja 2018 välillä. Sosiaalisen vastuun aiheet olivat molempina vuosina raportoitu kattavimmin. Finanssialakohtaisia tietoja olivat raportoineet jo vuonna 2013 ne pankit, jotka raportoivat G4-ohjeistuksen mukaan. Tutkimuksen pankit jakaantuivat selkeästi kahteen ryhmään verrattaessa raporttien kattavuutta: suuret pankit raportoivat yritysvastuusta huomattavasti kattavammin kuin pienet toimijat molempina vertailuvuosina.
GRI:n rooli on vahva yritysvastuuraportoinnissa kohdeyritysten keskuudessa. Pelkästään kaksi pientä toimijaa eivät hyödyntäneet kumpanakaan vuonna GRI- ohjeistusta raportoinnissaan, mikä voi selittyä sillä, että standardien mukaan raportoiminen voi olla liian työlästä ja kallista pienelle pankille, eikä niiden sidosryhmät ole vielä vaatineet raportointitavan muuttamista. The aim of this study was to find out how CSR related matters were reported in the banking industry in 2013 and 2018. The aim was to find out how the reporting has changed between those years. The reports of eight banks operating in Finland were analyzed.
The theoretical framework of the study presents the most common theories explaining the voluntary reporting of companies, motivation and advantages of CSR reporting and GRI guidelines. According to agency theory, an agent is accountable to his principal for the actions for which he is given the responsibility for. According to stakeholder theory, a company and its stakeholders strive for beneficial collaboration, and reporting can be used as a discussion tool. According to institutional theory, the operating environment is the most important for all actors, and institutions influence each other’s actions by putting different pressures and needs on each other. According to legitimation theory, reporting is one of the tools available to a company to prove its legitimacy. CSR reporting can, at least to some extent, promote open and positive interaction between a company and its stakeholders, and assist company to improve its reputation as a responsible and risk-managing actor.
The CSR reports were analyzed using content analysis. For this study, an analysis framework was created based on the GRI framework. The framework included financial sector specific themes in addition to social, economic and environmental responsibility themes. The results of the study show that reporting of each sub-area was improved between 2013 and 2018. The topics of social responsibility were reported most comprehensively in both years. Already in 2013 financial sector specific data had been reported by those banks that reported in accordance with the G4 guidelines. The banks in this study were clearly divided into two groups: large banks reported CSR topics more comprehensively than small banks in both comparison years.
GRI plays an important role in CSR reporting. Only two small banks did not use the GRI guidelines in their reporting in either year, which may be explained by the fact that reporting according to GRI guidelines may be too heavy and expensive for a small company, and their stakeholders have not demanded the bank to change its reporting.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään yritysten raportointia selittäviä teorioita, yritysvastuuraportoinnin motiiveja ja hyötyjä sekä GRI-ohjeistusta. Agenttiteorian mukaan päämiehen valtuuttama agentti on tilivelvollinen päämiehelleen vastuullaan olevista toimista. Sidosryhmäteorian mukaan yritys ja sen sidosryhmät pyrkivät molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön, jolloin raportointia käytetään keskusteluvälineenä. Institutionaalisen teorian mukaan toimintaympäristö vaikuttaa kaikkiin toimijoihin, ja täten instituutiot vaikuttavat toistensa toimintaan asettamalla toisilleen erilaisia paineita ja vaatimuksia. Legitimaatioteorian mukaan raportointi on työväline yrityksen oman olemassaolon oikeutuksen osoittamiseen. Yritysvastuuraportoinnilla voidaan ainakin jossain määrin edistää avointa ja myönteistä vuorovaikutusta yrityksen ja sen sidosryhmien välillä sekä rakentaa yritykselle mainetta vastuullisena ja riskienhallinnan osaavana toimijana.
Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty sisällönanalyysiä. Tutkimusta varten luotiin analysointiviitekehys GRI-viitekehyksen pohjalta. Viitekehykseen sisällytettiin finanssialakohtaisia teemoja sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun teemojen lisäksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että raportointi on kehittynyt joka osa-alueella vuosien 2013 ja 2018 välillä. Sosiaalisen vastuun aiheet olivat molempina vuosina raportoitu kattavimmin. Finanssialakohtaisia tietoja olivat raportoineet jo vuonna 2013 ne pankit, jotka raportoivat G4-ohjeistuksen mukaan. Tutkimuksen pankit jakaantuivat selkeästi kahteen ryhmään verrattaessa raporttien kattavuutta: suuret pankit raportoivat yritysvastuusta huomattavasti kattavammin kuin pienet toimijat molempina vertailuvuosina.
GRI:n rooli on vahva yritysvastuuraportoinnissa kohdeyritysten keskuudessa. Pelkästään kaksi pientä toimijaa eivät hyödyntäneet kumpanakaan vuonna GRI- ohjeistusta raportoinnissaan, mikä voi selittyä sillä, että standardien mukaan raportoiminen voi olla liian työlästä ja kallista pienelle pankille, eikä niiden sidosryhmät ole vielä vaatineet raportointitavan muuttamista.
The theoretical framework of the study presents the most common theories explaining the voluntary reporting of companies, motivation and advantages of CSR reporting and GRI guidelines. According to agency theory, an agent is accountable to his principal for the actions for which he is given the responsibility for. According to stakeholder theory, a company and its stakeholders strive for beneficial collaboration, and reporting can be used as a discussion tool. According to institutional theory, the operating environment is the most important for all actors, and institutions influence each other’s actions by putting different pressures and needs on each other. According to legitimation theory, reporting is one of the tools available to a company to prove its legitimacy. CSR reporting can, at least to some extent, promote open and positive interaction between a company and its stakeholders, and assist company to improve its reputation as a responsible and risk-managing actor.
The CSR reports were analyzed using content analysis. For this study, an analysis framework was created based on the GRI framework. The framework included financial sector specific themes in addition to social, economic and environmental responsibility themes. The results of the study show that reporting of each sub-area was improved between 2013 and 2018. The topics of social responsibility were reported most comprehensively in both years. Already in 2013 financial sector specific data had been reported by those banks that reported in accordance with the G4 guidelines. The banks in this study were clearly divided into two groups: large banks reported CSR topics more comprehensively than small banks in both comparison years.
GRI plays an important role in CSR reporting. Only two small banks did not use the GRI guidelines in their reporting in either year, which may be explained by the fact that reporting according to GRI guidelines may be too heavy and expensive for a small company, and their stakeholders have not demanded the bank to change its reporting.