ESG, reputation and share price : evidence from Nordic banks

Abstract

Sustainable finance and responsible investing have become mainstream topics within global capital markets over the past years. Initially, sustainable finance and responsible investing were seen as a niche approach with a tilt towards equity investments and less so on banking or fixed income. Lately, however, sustainable finance has emerged as one of the key pillars on how banks also advertise their services both to the retail markets and, more importantly, towards the wholesale or investment banking markets.

Nordic countries have been at the forefront of sustainability for a long period of time. Similarly, Nordic banks are now stating to be on the top positions as the most sustainable banks globally. ESG and sustainable finance are becoming important business drivers for banks but the overall impacts on performance are not well understood let alone clearly disclosed by any Nordic bank. Inspired by the lack of Nordic studies and current non-transparency in quarterly and annual disclosures, this study investigates the share price performance in relation to negative ESG-related news on Nordic banks.

Event study methodology is applied on the event and stock data, namely 368 ESG events on six Nordic banks, over the course of seven years from 2013 to end of 2019. The data is collected from an independent, third-party source, after which it is processed to remove irrelevant events and outliers. Alphas and betas are estimated using 260 day pre-event estimation window for each individual event. Average abnormal returns and cumulative average abnormal returns are calculated for event windows. For the final sample, significant average abnormal returns of -0,37% and -0,25% are found for the event day when using all share index and industry index as a proxy for market returns. All tested post-event windows up to ten days result in significant negative cumulative average abnormal returns. Most notable differences are seen when comparing sample years, where 2016, 2017 and 2019 result in significant average abnormal returns of -1,04%, -0,48% and -0,39%.

Kestävä rahoitus ja vastuullinen sijoittaminen ovat nousseet valtavirtateemoiksi kansainvälisillä pääomamarkkinoilla viime vuosien aikana. Aiemmin kestävä rahoitus ja erityisesti vastuullinen sijoittaminen nähtiin hyvin kapeana sijoittamisen lähestymistapana, joita käytettiin vain osakesijoittamisessa ja hyvin vähän korkosijoittamisessa tai pankkitoiminnassa. Kestävä rahoitus on kuitenkin vähittäin noussut yhdeksi nykypäivän merkittävimmistä pilareista pankkien toiminnassa sekä myynnissä niin vähittäis- kuin erityisesti tukkumarkkinassa sekä investointipankkitoiminnassa.

Pohjoismaat ovat olleet kestävän kehityksen edelläkävijöitä useiden vuosien ajan. Pohjoismaiset pankit ovat myös omaksuneet kestävän kehityksen osaksi omaa identiteettiään ja kertovat olevansa maailman parhaimmistoa tällä saralla. ESG-asiat ja kestävä rahoitus ovat muodostuneet merkittäviksi liiketoiminnan ajureiksi pankeille, mutta samaan aikaan niiden kokonaisvaikutus on vielä epäselvää eikä läpinäkyvää raportointiakaan ole saatavilla. Tästä taustatilanteesta inspiroituneena sekä aiempien vastaavien tutkimusten puuttuessa, tämä tutkimus pyrkii selvittämään negatiivisten ESG-uutisten vaikutuksia pohjoismaisten pankkien osakekursseille.

Tutkimuksessa sovelletaan tapahtumatutkimusmenetelmää 368:sta ESG-uutisesta koostuvaan otantaan kuutta pohjoismaista pankkia koskien vuosilta 2013-2019. Aineisto kerätään kolmannen osapuolen ylläpitämästä, itsenäisestä lähteestä ja käsitellään epäolennaisten sekä outlier-tapahtumien poistamiseksi. Alfat ja betat estimoidaan käyttäen 260:n päivän estimointi-ikkunaa tapahtumapäivää edeltävältä ajalta. Lopullisesta otannasta lasketaan keskimääräiset ja kumulatiiviset epänormaalit yli- tai alituotot. Tulokset osoittavat -0,37%:n ja -0,25%:n keskimääräistä epänormaalia tuottoa kun markkinatuoton referenssinsä käytetään koko markkinan indeksiä sekä toimialakohtaista indeksiä. Tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä niin tapahtumapäivän kuin jokaisen tapahtumapäivän jälkeisen ikkunan osalta. Merkittävin vaihtelu tuloksissa tapahtuu eri vuosien välillä, sillä vuodet 2016, 2017 ja 2019 antavat tilastollisesti merkittävän -1,04%:n, -0,48%:n ja -0,39%:n suuruisen keskimääräisen epänormaalin tuoton.