Tiettyjen polymeerien suhde nykyiseen mikromuovilainsäädäntöön ja määritelmiin
Rimpiläinen, Waltteri (2020)
Lataukset:
Kandidaatintyö
2020
School of Engineering Science, Kemiantekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020071347309
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020071347309
Tiivistelmä
Mikromuoveista on tullut vuosien saatossa globaali ongelma, joka puhuttaa maailmalla ja herättää keskustelua normaalissa arjessakin. Mikromuoveihin liittyvät tutkimukset ovat kuitenkin vielä murroksessa, jolloin niihin liittyvä lainsäädäntö ja määritelmät kehittyvät parhaillaan.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, ovatko työhön valitut polymeerit mikromuoveja nykyisen mikromuovilainsäädännön ja tieteellisten määritelmien perusteella. Työssä käsiteltävät kohdepolymeerit ovat karboksyylimetyyliselluloosa, lateksit, polyhydroksialkanoaatti, polyvinyylialkoholi sekä modifioitu tärkkelys. Kohdepolymeerien oleellisia ominaisuuksia verrataan nykyisen lainsäädännön ja tieteen mikromuovimääritelmien kriteereihin, jotta johtopäätöksiä kohdepolymeerien lukemiseksi mikromuoveihin voidaan tehdä. Työssä keskitytään myös paperin päällystysprosessiin ja kohdepolymeerien mahdollisesti aiheuttamaan mikromuoviriskiin prosessin aikana. Lainsäädäntöä tutkiessa lähteinä käytetään Euroopan Unionin direktiivejä. Vertailtaessa polymeerien kemiallisia ominaisuuksia lainsäädännön ja tieteen mikromuovimääritelmiin huomattiin, että vain lateksit voitiin määritellä mikromuoveiksi lainsäädännön perusteella. PHA voitiin määritellä tieteen mikromuovimääritelmän valossa mikromuoviksi, koska se ei ole vesiliukoinen. Muiden polymeerien kohdalla vesiliukoisuus ja biohajoavuus vaikutti siten, ettei polymeerejä voitu luokitella mikromuoveiksi.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, ovatko työhön valitut polymeerit mikromuoveja nykyisen mikromuovilainsäädännön ja tieteellisten määritelmien perusteella. Työssä käsiteltävät kohdepolymeerit ovat karboksyylimetyyliselluloosa, lateksit, polyhydroksialkanoaatti, polyvinyylialkoholi sekä modifioitu tärkkelys. Kohdepolymeerien oleellisia ominaisuuksia verrataan nykyisen lainsäädännön ja tieteen mikromuovimääritelmien kriteereihin, jotta johtopäätöksiä kohdepolymeerien lukemiseksi mikromuoveihin voidaan tehdä. Työssä keskitytään myös paperin päällystysprosessiin ja kohdepolymeerien mahdollisesti aiheuttamaan mikromuoviriskiin prosessin aikana. Lainsäädäntöä tutkiessa lähteinä käytetään Euroopan Unionin direktiivejä. Vertailtaessa polymeerien kemiallisia ominaisuuksia lainsäädännön ja tieteen mikromuovimääritelmiin huomattiin, että vain lateksit voitiin määritellä mikromuoveiksi lainsäädännön perusteella. PHA voitiin määritellä tieteen mikromuovimääritelmän valossa mikromuoviksi, koska se ei ole vesiliukoinen. Muiden polymeerien kohdalla vesiliukoisuus ja biohajoavuus vaikutti siten, ettei polymeerejä voitu luokitella mikromuoveiksi.