Intellectual capital, knowledge sharing and knowledge brokering perspectives to international partnering of a university

Abstract

This thesis examined international partnering of a university from the knowledge management viewpoint. Universities operate in a global environment, and partnering has become increasingly important part of international cooperation and the target of this thesis was to find out, what kind of intellectual capital, knowledge sharing and knowledge brokering support the international partnering aim of a university. The material of this qualitative case study was gathered by interviewing staff members of the case university and the used analysis method is theory-guided content analysis.

The results of the thesis show that multiple intellectual capital is linked to partnering, and the question is not only about relational capital. In addition, the different elements of intellectual capital of the university are strongly interlinked when viewed from the partnering perspective, and there exist both challenges and best practises related to human, structural and relational assets. Partnering increases the relational assets of an organisation, but the question is not only about creating, sharing and linking contacts, but partnering is related to both expertise, activities, experiences and plans of individuals and units and to data utilisation, internal cooperation and organisational culture supporting it.

Knowledge supporting partnering and the required accuracy level depend much about individual’s tasks and position. In knowledge sharing the significance of both formal and informal channels if big, as well as the management, which supports knowledge sharing. Despite the existing knowledge sharing channels, the analysis showed several knowledge gaps related to all elements of intellectual capital, but also existing brokering activities, which link disconnected matters and individuals. Both internal and external persons and organisations operate as brokers, but introducing a part-time broker role would seem to respond to the need to connect the knowledge gaps identified in this research.

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yliopiston kansainvälistä partneroitumista tietojohtamisen näkökulmasta. Yliopistot toimivat globaalissa toimintaympäristössä ja partneroitumisesta on tullut yhä tärkeämpi osa kansainvälistä yhteistyötä ja tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen tietopääoma, tiedon jakaminen ja tiedon brokerointi tukee yliopiston partneroitumistavoitteita. Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen aineisto on kerätty case-yliopiston henkilökunnan haastatteluin ja analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Työn tulokset osoittavat, että partneroitumiseen liittyy moninaista tietopääomaa, eikä kyse ole ainoastaan suhdepääomasta. Lisäksi yliopiston tietopääoman eri osa-alueet ovat vahvasti toisiinsa sidoksissa partneroitumisen näkökulmasta tarkasteltuna, ja sekä haasteita että hyviä käytäntöjä löytyy niin inhimillisen, rakenne- kuin suhdepääoman osalta. Partneroitumisessa organisaation suhdepääoma kasvaa, mutta kysymys ei ole vain kontaktien luomisesta, jakamisesta ja linkittämisestä, vaan siihen ovat sidoksissa niin yksilö -ja yksikkötason asiantuntemus, toiminta, kokemukset ja suunnitelmat kuin datan hyödyntäminen, sisäinen yhteistyö ja siihen kannustava organisaatiokulttuuri.

Partneroitumista tukeva tieto ja tarvittava tarkkuustaso riippuu paljon henkilön tehtävistä ja asemasta. Tiedon jakamisessa sekä virallisten että epävirallisten kanavien merkitys on suuri kuten myös jakamista tukevalla johtamisella. Olemassa olevista tiedon jakamiskanavista huolimatta yliopiston kansainvälisen partneroitumisen tarkastelu osoitti useita tietoaukkoja kaikilla tietopääoman osa-alueilla, mutta toisaalta myös olemassa olevaa brokerointia, jolla erillään olevia tietoja ja ihmisiä yhdistetään. Brokereina toimii niin sisäisiä kuin ulkoisia henkilöitä ja organisaatioita, mutta osa-aikaisen brokeriroolin käyttöönotto näyttäisi vastaavan tarpeeseen yhdistää tutkimuksessa löydettyjä tietoaukkoja.