Carbon footprint of Loviisa parish union

Abstract

The purpose of this thesis is to calculate the carbon footprint of Loviisa parish union and to determine the most significant sources of greenhouse gas emissions from its activities. The goal of Loviisa parish union is to achieve carbon neutrality to meet the targets set by the Evangelical Lutheran church in Finland. Ways to reduce emissions are identified and the magnitude of carbon sinks of the forest owned by the parish union in relation to CO2 emissions is explored. The carbon footprint is calculated based on life cycle modeling according to ISO 14000-series standards and GHG-protocol. Data for the calculation is collected from the parish union and through surveys, values from literature and databases are also used.

The system boundary for the study is limited to the core functions of the parish union that includes employee travel, council and delegation travel, travel to events. Waste management, energy use, refrigeration equipment, fuel use and production are also included in the study. It is found that the carbon footprint of Loviisa parish union is 452 tCO2e annually. Biggest emission sources are travel to events, employee travel and production of electricity used by properties. Overall travel accounts for 70 % of emissions.

Emissions could be reduced by promoting more sustainable commuting and traveling habits. The parish union is located in a rural area so it would be difficult to implement changes to alter these habits. A wider systemic transition would be necessary. Almost a fifth of the emissions could be eliminated by switching to renewably produced electricity. The parish union owns forest that seems to offset their emissions at the current stage but there are many uncertainties associated with the calculation. The carbon amount stored in the biomass is expected to increase. It is recommended to limit logging to a bare minimum as natural forests act as more efficient carbon sinks. Further research into the carbon sinks is recommended. Aspects of the parish unions activities left out of the scope of this study could also be included in future research.

Diplomityön tarkoituksena on laskea Loviisan seurakuntayhtymän hiilijalanjälki ja selvittää sen toiminnan merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet. Loviisanseudun seurakuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus Suomen evankelisluterilaisen kirkon asettaman tavoitteen mukaisesti. Työssä tunnistetaan päästöjen vähentämiskeinoja ja pohditaan seurakuntayhtymän omistamien hiilinielujen suuruutta suhteessa hiilidioksidipäästöihin. Hiilijalanjälki lasketaan ISO 14000-sarjan standardien sekä GHGprotokollan mukaisesti pohjautuen elinkaarimallinukseen. Tiedot laskentaa varten kerättiin seurakuntayhtymältä ja kyselyiden avulla. Kirjallisuudesta ja tietokannoista löytyviä arvoja käytetään apuna laskennassa.

Tutkimus on rajattu seurakuntayhtymän päätoimintoihin, jotka sisältävät työntekijöiden, valtuuston, neuvoston sekä seurakuntalaisten liikkumisen. Jätehuolto, energian käyttö, jäähdytyslaitteet ja polttoaineen käyttö sekä tuotanto sisältyvät myös tutkimukseen. Loviisan seurakuntayhtymän hiilijalanjäljen todetaan olevan 452 tCO2e vuodessa. Suurimmat päästölähteet ovat seurakuntalaisten liikkuminen, työntekijöiden liikkuminen ja kiinteistöissä käytetyn sähkön tuotanto. Liikkumisen yhteenlaskettu osuus päästöistä on 70 %.

Päästöjä voitaisiin vähentää edistämällä kestävämpiä liikkumistapoja. Seurakuntayhtymä sijaitsee maaseudulla, joten liikkumistapojen muuttaminen olisi hankalaa. Laajempi systeeminen muutos olisi tarpeen. Lähes viidesosa päästöistä voitaisiin eliminoida siirtymällä uusiutuvasti tuotettuun sähköön. Seurakuntayhtymä omistaa metsää, joka näyttäisi kompensoivan päästöt mutta laskentaan liittyy paljon epävarmuutta. Biomassaan varastoituneen hiilen määrän odotetaan myös kasvavan. On suositeltavaa rajoittaa hakkuiden määrää koska luonnonmetsät toimivat tehokkaammin hiilinieluina. Hiilinielujen jatkotutkimusta suositellaan. Seurakuntayhtymän toiminnan osa-alueet, jotka jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle, voitaisiin myös sisällyttää jatkotutkimuksiin.