Sähkönjakeluverkkoyhtiöiden tariffien kehittyminen Pohjoismaissa
Mäkelä, Sonja (2020)
Kandidaatintyö
2020
School of Energy Systems, Sähkötekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102387565
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102387565
Tiivistelmä
Vuonna 2013 Suomessa astui voimaan uusi sähkönjakelun toimitusvarmuuksia kiristävä lakimuutos, ja tässä kandidaatin tutkielmassa selvitetään, voidaanko tämän uuden lakimuutoksen aiheuttamaa kustannusten kasvua havaita siirtohinnoittelun kehittymisessä. Lisäksi Suomen tämän päivän tariffeja verrataan Ruotsin asiakasmäärien ja verkkopituuksien suhteelta samankaltaisiin jakeluverkkoyhtiöihin, ja tutkitaan näiden maiden välisten tariffirakenteiden mahdollisia eroja.
Työ on toteutettu kirjallisuustyönä, ja käytetty aineisto on joko kerätty jakeluverkkoyhtiöiden omilta kotisivuilta tai valtakunnallisten energiavirastojen koostamista tilastoista.
Keskeisimpinä tuloksina havaittiin kokonaisvuosikustannusten nousseen enemmän kuukausittaisten perusmaksujen osalta kuin kulutukseen perustuvan energiansiirtomaksun osalta, ja että kaapelointiasteen muutos on vaikuttanut hintoihin, mutta ei ole ollut ainoa hintojen nousuun vaikuttanut tekijä ja suoraa yhteyttä näiden välille on tässä vaiheessa vielä melko hankalaa vetää. Tutkimuksessa selvitetyn kaapelointiasteen muutoksen merkitykseen vaikuttaa vahvasti myös se, että uusinta teknistä tilastodataa ei ole vielä saatu vuodelta 2020 ja tariffien hintatiedot ovat vuoden 2019 lopulta, jolloin alkuperäinen toimitusvarmuuden muutosaika ei ole ollut vielä edes puolessa välissä.
Lisäksi selvisi selkeitä eroja suomalaisten ja ruotsalaisten verkkoyhtiöiden välillä: Ruotsissa keskijänniteverkon maakaapelointiasteet ovat suuremmat kuin Suomessa, mutta toisaalta Suomessa perusmaksujen osuudet kuluttajan sähkön kokonaisvuosikustannuksista ovat sulakekoon kasvaessa huomattavasti Ruotsin hinnoittelua alhaisemmat. In this bachelor’s thesis, the development of the tariffs of Finnish electricity distribution system operators during the past four years are examined and these tariffs are compared to the tariffs of similar Swedish distribution networks. The goal is to clarify if and how the new law of Finnish electricity supply that came into force in 2013 has affected the development of the tariffs.
The thesis is executed as a literature work and the used data is either manually collected from the distribution system operators’ website or from a previously ready database gathered by each country’s energy bureau.
The key results are the big rise of the proportion of the monthly fixed charge of the annual fee compared to the total annual fee of electricity distribution, and the lack of clear interactions between the change of the underground cabling percent and the change of the proportion of the monthly basic fee. These results are probably heavily influenced by the lack of recent available statistics, the newest technical statistics being from 2018 and tariffs from late 2019.
Other interesting points found out were the difference between the tariffs of the Finnish and Swedish electricity distribution networks, as for example a key difference was alteration of the proportion of the monthly basic fee: as the consumption rose the proportion decreased significantly more in Finland than in Sweden. Swedish electricity distribution networks also have a higher total percent of underground cables than Finnish electricity distribution networks.
Työ on toteutettu kirjallisuustyönä, ja käytetty aineisto on joko kerätty jakeluverkkoyhtiöiden omilta kotisivuilta tai valtakunnallisten energiavirastojen koostamista tilastoista.
Keskeisimpinä tuloksina havaittiin kokonaisvuosikustannusten nousseen enemmän kuukausittaisten perusmaksujen osalta kuin kulutukseen perustuvan energiansiirtomaksun osalta, ja että kaapelointiasteen muutos on vaikuttanut hintoihin, mutta ei ole ollut ainoa hintojen nousuun vaikuttanut tekijä ja suoraa yhteyttä näiden välille on tässä vaiheessa vielä melko hankalaa vetää. Tutkimuksessa selvitetyn kaapelointiasteen muutoksen merkitykseen vaikuttaa vahvasti myös se, että uusinta teknistä tilastodataa ei ole vielä saatu vuodelta 2020 ja tariffien hintatiedot ovat vuoden 2019 lopulta, jolloin alkuperäinen toimitusvarmuuden muutosaika ei ole ollut vielä edes puolessa välissä.
Lisäksi selvisi selkeitä eroja suomalaisten ja ruotsalaisten verkkoyhtiöiden välillä: Ruotsissa keskijänniteverkon maakaapelointiasteet ovat suuremmat kuin Suomessa, mutta toisaalta Suomessa perusmaksujen osuudet kuluttajan sähkön kokonaisvuosikustannuksista ovat sulakekoon kasvaessa huomattavasti Ruotsin hinnoittelua alhaisemmat.
The thesis is executed as a literature work and the used data is either manually collected from the distribution system operators’ website or from a previously ready database gathered by each country’s energy bureau.
The key results are the big rise of the proportion of the monthly fixed charge of the annual fee compared to the total annual fee of electricity distribution, and the lack of clear interactions between the change of the underground cabling percent and the change of the proportion of the monthly basic fee. These results are probably heavily influenced by the lack of recent available statistics, the newest technical statistics being from 2018 and tariffs from late 2019.
Other interesting points found out were the difference between the tariffs of the Finnish and Swedish electricity distribution networks, as for example a key difference was alteration of the proportion of the monthly basic fee: as the consumption rose the proportion decreased significantly more in Finland than in Sweden. Swedish electricity distribution networks also have a higher total percent of underground cables than Finnish electricity distribution networks.