Julkisten hankintojen taloudellisen vaikuttavuuden arviointimalli

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kohdeorganisaatiolle Espoon kaupungin hankintakeskukselle sopiva taloudellisen vaikuttavuuden arviointimalli. Tutkimuksessa selvitettiin vaihtoehtoisia menetelmiä vaikuttavuuden arviointiin sekä syvennyttiin arviointitapoihin taloudellisesta näkökulmasta. Arviointimalliin valittuja ominaisuuksia ohjasi pitkälti sekä julkisella että yksityisellä puolella käytetyt menetelmät ja hankintakeskuksen nykyisessä käytössä olevat prosessit ja työkalut.

Työn menetelmänä käytettiin suurimmaksi osaksi laadullista tutkimusta. Tutkimuksen teoria pohjautuu julkisten hankintojen erityispiirteisiin ja olemassa oleviin vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiin. Työn empiirinen osuus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkittiin hankintakeskuksessa vuonna 2019 tehtyjen hankintojen vaikuttavuuden määrää ja vaikuttavuusarvioinnin laatua. Toisessa osassa haastateltiin hankintojen valmistelijoiden näkemystä taloudellisesta vaikuttavuudesta.

Tutkimuksen avulla arviointimallin pohjaksi valittiin kustannus-hyötyanalyysi. Kustannus-hyötyanalyysimallia sovellettiin sopivaksi hankintakeskuksen nykyisessä käytössä oleviin menetelmiin. Arviointimallin kategoriat pohjautuvat Espoon kaupungin strategiaan ja tutkimuksessa tunnistettuihin yleisiin vaikuttavuustekijöihin. Muunneltu kustannus-hyötyanalyysimalli ei anna yhtä tarkkoja analyyseja vaikuttavuudesta, kuin teoriaosuudessa esitelty perinteinen kustannus-hyötyanalyysi. Arviointimalli tuo kuitenkin hankintakeskukselle menetelmän arvioida hankintojen vaikuttavuutta tarkemmalla tasolla ja seurata vaikuttavuustavoitteiden toteutumista sopimuskaudella. Vaikuttavuuden arviointimenetelmiä kannattaa kehittää jatkossa ketterien menetelmien avulla, jotka huomioivat hankintakeskuksen jatkuvan prosessien ja työkalujen kehityksen.

The goal of this study was to develop a suitable economic impact assessment model for the target organization Espoo Procurement Center. The study researched alternative methods for evaluating impacts and other evaluation methods from an economic point of view. The features selected for the impact assessment model were largely driven by the methods used in both the public and private sectors and the processes and tools currently used in the Espoo Procurement Center.

For the most part, qualitative research was used as the research method. The theory of the study is based on the specific features of public procurement and the existing methods for evaluating impacts. The empirical part of the study consists of two parts. The first part studied the amount of economic impact and the quality of impact assessment at the Espoo Procurement Center in 2019. In the second part, the procurement preparers were interviewed about their views of economic effectiveness.

Based on the study, a cost-benefit analysis was selected as the basis for the assessment model. The cost-benefit analysis model was applied to fit the methods currently used in the Espoo Procurement Center. The categories of the assessment model are based on the strategy of Espoo city and the general impact factors identified in the study. The modified cost-benefit analysis model does not provide an accurate analysis as the traditional cost-benefit analysis presented in the theory. However, the assessment model provides a method to assess the economic impact of procurement at a more detailed level and to track the achievement of impact goals during the contract period. The proposed impact assessment model should be further developed using agile methods that consider the continuous development of the Espoo Procurement Center’s processes and tools.