Tietojohtaminen integroidussa sosiaali- ja terveyspiirissä

Abstract

Julkisen sektorin tuottamissa sosiaali- ja terveyspalveluissa väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa ongelman, jossa pienemmällä taloudellisella panostuksella on saatava aikaan enemmän vaikuttavuutta. Palveluiden järjestämisen vastuu on siirtymässä meneillään olevassa sote-uudistuksessa muodostettaville hyvinvointialueille ja tässä yhteydessä on tärkeää, että olemassa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla oleva tieto saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön ja päätöksenteon tueksi. Tietojohtamisen ja sen kehittämisen tekoälyä hyödyntäen nähdään keinona vaikuttaa kustannusten kohtuullisena pysymiseen ja palveluiden oikea-aikaiseen kohdentamiseen.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kolmessa integroidussa sosiaali- ja terveyspiirissä tietojohtamisen ja siihen liittyvän järjestelmän nykytila sekä järjestelmän käyttöön liittyvät hyvät ja huonot käytänteet. Lisäksi tavoitteena on selvittää tietojohtamisen ja tekoälyn tarjoamia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kirjallisuuskatsaus painottuu aiheeseen liittyviin tutkimus- ja projektiraportteihin sekä artikkeleihin ja muuhun kirjallisuuteen. Empiirisen osuuden tutkimusmenetelminä on käytetty havainnointia ja avoimia teemahaastatteluita, joiden aineisto on litteroitu ja lajiteltu teemoittain.

Keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kahdessa organisaatiossa kolmesta tietojohtamisen järjestelmän kehittäminen tämän päivän tarpeita vastaavaksi on aloitettava kiireellisesti. Tutkimuksessa saadaan myös selville nykytilaan johtaneet tekijät: epäonnistunut käyttöönotto, järjestelmän käyttöön sitouttamisen ongelmat, liian vähäinen ylläpidon osaaminen organisaatiossa ja siihen liittyvä henkilöriski. Tämä aiheuttaa sen, että järjestelmää ei ole päivitetty riittävällä tasolla ja se on teknisesti vanhentunut. Tulevaisuuden visiona nähdään Kansaneläkelaitoksen Kanta -palvelusta saatavan datan hyödyntämismahdollisuudet, tietoaltaiden ympärille muodostuvien ekosysteemien synergiaetu, tekoälyn muodostamien ennustemallien hyödyntäminen sekä kuluttajalaitteista saatavan datan hyödyntämismahdollisuudet tietolähteinä.

The aging of people and the diminishing dependency ratio is troubling the public social and healthcare, as services have to be more effective with less public investment. The ongoing health and social services reform (sote-uudistus) will transfer the responsibility for arranging public healthcare services to welfare districts. Utilizing existing knowledge of public services is crucial in decision-making. Knowledge management and the usage of artificial intelligence gives leverage in keeping costs reasonable and the allocation of services.

The aim of this study is to find out the current state of knowledge management in three integrated social and healthcare districts. Additionally the study weighs the quality of customs involved in the associated system. Furthermore, the study aims to research the opportunities offered by the usage of artificial intelligence in knowledge management. The literary review focuses on related research, articles and other literature. The research methods used in the empirical section include observation and semi-structured interviews, which have been transcribed and categorized by theme.

The results of this study indicate that in two out of three organizations actions have to be made to update the methods of knowledge management. The study also uncovers some of the factors that led into the current state, some of which include failed deployment, inconsistent usage of systems, and risks associated with the lack of skill in management. This causes the systems to be outdated. The future outlook comprises utilization of data from Kanta repositories, synergy advantage of the ecosystems formed around data basins, usage of forecasting models formed by artificial intelligence, and the possibilities of employing data collected from consumer devices.