Rakennusten energiatehokkuus
Puruskainen, Atro-Matti (2020)
Kandidaatintyö
Puruskainen, Atro-Matti
2020
School of Energy Systems, Energiatekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120899886
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120899886
Tiivistelmä
Ympäristöministeriö on asettanut energiatehokkuusvaatimukset erilaisille rakennustyypeille. Energiatehokkuuden vaatimukset on otettu käyttöön vuonna 2008, jonka jälkeen rakennusten energiatehokkuus on lähtenyt nousuun Suomessa. Energiatehokkuuden mittari on E-luku, joka lasketaan ostoenergiankulutuksen suhteena lämmitettävään nettopinta-alaan. Rakennuksen energiatehokkuuden tarkastelua varten on luotu energiatodistus, joka sisältää yksityiskohtaisesti rakennukseen liittyvät tiedot ja arvot. Energiatodistus tulee voida esittää aina rakennuksen myynti- ja vuokraustilanteissa. Uudisrakennusta rakennettaessa täytyy esittää myös energiatodistus, joka perustuu arvioituihin lämpöarvoihin. Uudet rakennukset on suunniteltava ja rakennettava lähes nollaenergiarakennuksiksi.
Rakennuksen laskennallista energiatehokkuutta voidaan parantaa pienentämällä ostoenergiankulutusta, joka voidaan toteuttaa erilaisilla investoinneilla. Tavallisia investointeja ovat ikkunoiden uusiminen energiatehokkaammaksi tai poistuvan ilman lämmöntalteenotto. Myös erilaiset irtonaiset laitteistot kuten ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelit, ovat tyypillisiä keinoja pienentää ostetun energian tarvetta.
Raportissa lasketaan esimerkkirakennuksen laskennallinen energiatehokkuus, josta selviää rakennuksen energiankulutuksen osuudet eri kokonaisuuksille. Tarkasteltavassa asunnossa yli puolet kulutetusta energiasta menee tilojen lämmitykseen, ja neljäsosa käyttöveden lämmitykseen.
Rakennuksen laskennallista energiatehokkuutta voidaan parantaa pienentämällä ostoenergiankulutusta, joka voidaan toteuttaa erilaisilla investoinneilla. Tavallisia investointeja ovat ikkunoiden uusiminen energiatehokkaammaksi tai poistuvan ilman lämmöntalteenotto. Myös erilaiset irtonaiset laitteistot kuten ilmalämpöpumput ja aurinkopaneelit, ovat tyypillisiä keinoja pienentää ostetun energian tarvetta.
Raportissa lasketaan esimerkkirakennuksen laskennallinen energiatehokkuus, josta selviää rakennuksen energiankulutuksen osuudet eri kokonaisuuksille. Tarkasteltavassa asunnossa yli puolet kulutetusta energiasta menee tilojen lämmitykseen, ja neljäsosa käyttöveden lämmitykseen.