Ulkoisten ympäristökustannusten arvottaminen ehdollisen arvottamisen menetelmällä: tapaustutkimus Suomen metsien arvottamisesta
Huttunen, Mirva (2020)
Pro gradu -tutkielma
2020
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120899889
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120899889
Tiivistelmä
Ympäristöllä on monia kilpailevia käyttötapoja. Vaihtoehtojen vertailemiseen ja kulutuksen ohjaamiseen kestävän kehityksen mukaisesti tarvitaan taloudellista informaatiota. Ehdollisen arvottamisen menetelmä on yleisin menetelmä ympäristön arvottamiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, miten ehdollisen arvottamisen menetelmää on käytetty Suomen metsien arvottamisessa ja mitkä ovat olleet tulokset.
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineisto haettiin Scopus-tietokannasta. Tutkimusaineistoon valikoitui 10 artikkelia, joista saatiin 33 arvoa metsälle. Arvotettavina kohteina olivat luonnonsuojelualueet, taajamametsät, hakkuut, metsänsuojelu ja kansallispuistot. Tutkimukset oli suoritettu postikyselynä käyttämällä dikotomista valintaa tai maksukorttimenetelmää. Maksuvälineenä olivat verot sekä kuukausittaiset tai vuosittaiset käyttömaksut. Saadut arvot vaihtelivat 13 – 1 552 € välillä. Tutkimukset viittaisivat ehdollisen arvottamisen menetelmällä olevan käsitevaliditeettia. Environment has many competing ways to use. Economical information is needed to compare alternatives and to guide consumption towards sustainable development. The contingent valuation method is the most popular method in environmental valuation. The purpose of this master’s thesis is to examine how contingent valuation method has been used in valuing Finnish forests and what are the main findings.
The thesis was done as a systematic review. The research material was gathered from Scopus database. The final material for this research was formed of 10 academic papers which generated 33 values to forest. Valuated assets were conservation areas, urban forests, forest cuttings, voluntary forest landscape conservation and national parks. Data were collected by mail surveys using dichotomous choice or payment card. Taxes and monthly or annual user fees were used as payment vehicle. Values elicited were between 13 – 1 552 €. Surveys suggested that contingent valuation method has construct validity.
Tutkimus on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Lähdeaineisto haettiin Scopus-tietokannasta. Tutkimusaineistoon valikoitui 10 artikkelia, joista saatiin 33 arvoa metsälle. Arvotettavina kohteina olivat luonnonsuojelualueet, taajamametsät, hakkuut, metsänsuojelu ja kansallispuistot. Tutkimukset oli suoritettu postikyselynä käyttämällä dikotomista valintaa tai maksukorttimenetelmää. Maksuvälineenä olivat verot sekä kuukausittaiset tai vuosittaiset käyttömaksut. Saadut arvot vaihtelivat 13 – 1 552 € välillä. Tutkimukset viittaisivat ehdollisen arvottamisen menetelmällä olevan käsitevaliditeettia.
The thesis was done as a systematic review. The research material was gathered from Scopus database. The final material for this research was formed of 10 academic papers which generated 33 values to forest. Valuated assets were conservation areas, urban forests, forest cuttings, voluntary forest landscape conservation and national parks. Data were collected by mail surveys using dichotomous choice or payment card. Taxes and monthly or annual user fees were used as payment vehicle. Values elicited were between 13 – 1 552 €. Surveys suggested that contingent valuation method has construct validity.